Lasten fyysinen harjoittelu

Lapset liikkuvat mielellään, kunhan liikkeet ovat sopivan haastavia. Lapsuusvaiheessa suunnistajan polulla pääpaino on monipuolisessa, runsaassa ja innostavassa liikunnassa.

Suunnistuksessa tasapaino sekä juoksun ja hypyn yhdistäminen ovat avainasemassa, jos haluaa liikkua metsässä nopeasti ja ketterästi. Juoksemalla eri vauhdeilla, yhdistelemällä juoksua ja hyppyä, liikkumalla eri vauhdeilla erilaisissa maastoissa, harjoittamalla tasapainoa eri tavoin, pelaillen jne. saa aina vaan paremmat valmiudet edetä maastossa.

Suunnistusharjoitusten yhteyteen on tärkeä liittää monipuolista liikkumistaitojen harjoittelua leikkien ja liikuntatehtävien muodossa. Liikuntataitojen oppiminen vaatii tuhansia toistoja. Toistoilla ja riittävällä liikunnalla lapsen hermoradat harjaantuvat.

Jokainen erilainen liikekokemus kehittää lapsella uuden muistijäljen hermostoon. Mitä enemmän muistijälkiä muodostuu monipuolisesti liikkumalla, sitä monipuolisemmiksi liikkumisen taidot muodostuvat. Mitä useamman kerran erilaiset muistijäljet vahvistuvat kun liikkeitä toistetaan, sitä paremmin lapsi oppii hallitsemaan liikkeet.

Fyysinen harjoittelu suunnistusharjoituksen yhteydessä

7-9v.
Yhteinen alkuverryttely esim. liikuntaleikki
Ohjattu liikuntataitojen harjoitteluosuus
Suunnistusharjoituksessa vauhti- ja juoksualusta vaihtelee
Loppuvenyttelyt

10-13v.
Yhteinen alku- ja loppuverryttely esim. liikuntaleikki
Ohjattu liikuntataitojen harjoitteluosuus
Suunnistusharjoituksessa vauhti- ja juoksualusta vaihtelee
Loppuvenyttely

Yli 13v.
Yhteinen alku- ja loppuverryttely
Ohjattu fyysinen osuus (harjoitellaan ja kuormitetaan monipuolisesti eri elinjärjestelmiä)
Suunnistusharjoituksessa vauhti- ja juoksualusta vaihtelee
Loppuvenyttely

Seuran harjoitustoiminta

Suunnistusseuran on hyvä pyrkiä tarjoamaan viikoittaisen monipuolisen suunnistusharjoituksen lisäksi myös pelkästään fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen painottava viikkoharjoitus. Tämä voi olla talvisin salissa tai olosuhteiden mukaan ympärivuotisesti ulkona monipuolisesti liikkuen ja eri lajeja kokeillen.

Suunnistavan lapsen hyvä fyysinen harjoittelu voi olla esimerkiksi:

  • Juoksutaitojen ja -tekniikan kehittäminen (koordinaatioharjoittelu)
  • Lihaskuntoharjoittelu (kuntopiirit, porras-, mäki- ja lumijuoksut)
  • Ketteryys ja nopeus (temppuradat, viestikisat, juoksuvedot, hypyt, pallopelit)
  • Liikkuvuus (toiminnalliset harjoitteet, venyttely, jooga)
  • Kestävyys (juoksu, pyöräily, hiihto, vaellus, kartta- ja maastokävely)

Kesäkaudella tarjoamme suunnistusharjoituksia kerran viikossa suunnistuskoulun yhteydessä. Sen lisäksi pidämme erillisiä taitoharjoituksia ja leiripäiviä tarpeen ja resurssien mukaan. Talvella on viikoittain ohjattu juoksuharjoitus sekä saliharjoitus. Myös fysiikkaharjoituksia pidetään viikoittain. Viikkoharjoitusten lisäksi on epäsäännöllisiä karttailtoja sekä lumitilanteen mukaan myös suunnistusharjoituksia.

– Rastikarhut

Huhti-toukokuusta Jukolaan saakka meillä on yksi taitoharjoitus viikossa GPS-seurannalla, joka on mahdollista toteuttaa myös omatoimisena muuna päivänä. Harjoitukset jäävät lisäksi harjoituspankkiin. Elokuusta syyskuuhun ohjelmassa on SM-valmistavat taitoharjoitukset ennen kilpailua. Talvikaudella meillä on yhteisharjoituksia viikoittain: tiistaisin lihaskuntoharjoitus painisalilla, keskiviikkoisin lamppulenkki seuramökiltä, perjantaisin pelailuvuoro, lauantaisin ratavedot Kuortaneella hallissa. Sunnuntaisin 1x/kk sisäsuunnistus-knockoutit/sprintit Patruuna Areenassa: teknonurmikenttä, johon vanhempien avustuksella rakennetaan 20-30 minuutin verryttelyn aikana juoksuaidoilla ja rajausnauhalla yleensä kuusi 2-3 minuutin mittaista sprinttirataa emit-leimauksella.

– Lapuan Virkiä

Perhe merkittävässä roolissa

Liikuntasuositusten mukaan lapsen ja nuoren on hyvä liikkua vähintään 20 tuntia viikossa. Perheen elämäntavoilla on suuri merkitys liikunnallisen elämäntavan muodostumisen kannalta.

Kestävyyslajeissa menestyvien urheilijoiden lapsuus on usein runsaan ja monipuolisen liikunnan sävyttämää. Tässä vaiheessa nuoren urheilijan kannalta tärkeimmät henkilöt ovat perheenjäsenet – liikuntamyönteisen perheen lapset liikkuvat usein muita enemmän sekä harrastusten että hyötyliikunnan merkeissä.

Vanhempien onkin pyrittävä kannustamaan lastaan kouluja harrastusmatkojen taittamiseen joko jalan, pyörällä tai muin omalla lihastyöllä tapahtuvin keinoin. Optimaalista on, mikäli
harrastusmahdollisuudet ovat sellaisella etäisyydellä, että tämä on mahdollista ja järkevää: autokyytiä vaativa ohjattu harjoittelu saattaa vähentää lapsen kokonaisliikunnan määrää suhteessa lähiharrastuksiin

Hyvän lasten urheilun tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle lapselle syntyy edellytykset ja mahdollisuudet kasvaa hyväksi urheilijaksi niin halutessaan. Jokaiselle lapselle syntyy liikunnallinen elämäntapa eliniäksi. Kuva: Olympiakomitea