Aloitteleville suunnistajille ratoja tekevä ratamestari on avainasemassa ja paljon vartijana. Ratamestarin haasteena on suunnitella osallistujille sopivat suunnistustehtävät. Ratamestarin työn laatu on todellisessa puntarissa silloin kun suunnistusta kokeilemaan tullut aloittelija tekee ratkaisunsa, jatkaako hän harrastusta rastien parissa.
Onnistuneesti laaditut suunnistustehtävät luovat positiivisen tunteen suunnistajalle.
Lasten ja nuorten suunnistusratojen laadinnan perusajatuksia
Osallistuja tietää, minkälaisia suunnistustehtäviä radalla on, kun ratojen taso on yhteneväinen kilpailusta toiseen. Rata tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia ja herättää halun oppia uutta. Rata ei ole kokoelma ”kompia”. Onnistuneesti laaditut suunnistustehtävät luovat positiivisen tunteen suunnistajalle. Osaava suunnistaja selvittää radan nopeammin kuin epävarma ja kokemattomampi.
Lasten suunnistuksen erityispiirteisiin kuuluu ratojen opetuksellinen
tarkoitus, esimerkiksi pyrkimys monipuolisiin rastipisteisiin ja monipuolisiin, mutta turvallisiin suunnistustehtäviin.
Hyvällä suunnistusradalla on oivalluksia tarjoavia elementtejä, jotka ovat tueksi suunnistustaidon oppimisessa. Suunnistusrata voi esimerkiksi antaa oivalluksen, miten voi käyttää maaston muotoja johdattelevana reittinä tai pysäyttäjänä rastin takana. Tällaisten oivallusten paikkojen tulee soveltua ikätasolle ja oppimista varmistetaan selkeämmin havaittavalla maastokohteella, kuten kärrytie, selkeä aukko tms.
Hyvä suunnistusrata ”osoittaa” hyviä reitinvalintoja, joita riittävän taitava suunnistaja osaa käyttää. Suunnistaja, joka ei vielä ole niin taitava, voi käyttää tarjolla olevia kiertäviä ja varmoja reitinvalintoja.
Ratoja laadittaessa on tärkeää huomioida näkyvyys maastossa lasten havainnointikorkeudella sekä kulkukelpoisuus lapsen näkökulmasta.
Lasten ja nuorten suunnistuskokemuksessa on huima ero kevään ja syksyn välillä. Keväällä useimmat ovat juuri vaihtaneet sarjaa ylemmäs ja ratojen vaatimustaso kasvaa jo pelkän sarjavaihdoksen myötä. Syksyllä on useimmilla takana kesän suunnistuskokemukset.
Vaihtelevia rastivälejä
Rastivälit voivat olla erilaisia. “Tulitikkuväleistä” muodostettua “tasapaksua” rataa tulee isompien lasten radoilla välttää, mutta esimerkiksi 10-vuotiaiden suoralla radalle ne ovat usein hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Vaihtelevuutta suunniteltaessa on huomioitava, että vaihtelevuus ei tarkoita liian vaikeita suunnistustehtäviä, yllätyksellisyyttä tai “kompaa”. Jokaisen rastivälin tulee sisältää ikätasolle sopivia suunnistustehtäviä, joiden ratkaisemista osallistujat ovat harjoitelleet.
Parhaimmat rastivälit tarjoavat sopivan tasoisia ja erilaisia reitinvalintamahdollisuuksia, joista eritasoiset suunnistajat löytävät oman taitotasonsa mukaisia ratkaisuja. Hyvä rastiväli ei tarjoa ikätasolle liian vaikeita ratkaisuvaihtoehtoja.
Myös lasten ja nuorten radoilla voidaan käyttää siirtäviä ja yhdistäviä rastivälejä, kuten aikuistenkin radoilla. Siirtävän rastivälin avulla saadaan edellinen ja/tai seuraava rastiväli alkamaan tai päättymään haluttuun kohteeseen, jolloin tästä seuraavasta välistä tulee esim. reitinvalintojen kannalta mielekkäämpi.
Yhdistävä rastiväli voidaan toteuttaa esim. viitoituksella tai tarjoamalla tieväli. Yhdistävä rastiväli vie suunnistusradan jonkin suunnistuksellisesti vähäpätöisen, vaarallisen tai lapsille suunnistuksellisesti vaikean maaston osan yli.
Suunnistusradan tehtävä ei ole “jarruttaa” etenemisvauhti minimiin. Hyvä suunnistusrata tarjoaa osaavalle suunnistajalle vauhdikkaan kokemuksen ja tarjoaa epävarmemmallekin suunnistajalle vauhdikkaita osuuksia.
Aloittavan suunnistajan taitotasosta
- ymmärtää, mikä on kartta ja tuntee tärkeimmät karttamerkit
- osaa määritellä oman olinpaikkansa selkeiden ja näkyvien maastokohteiden perusteella
- osaa suunnata kartan ympäristössä näkyvien maastokohteiden mukaan
- osaa kulkea johdattelevaa uraa pitkin
- osaa vaihtaa selkeältä uralta toiselle selkeälle uralle rastipisteessä tai rastivälillä
- ymmärtää rajoitetusti rastimääritteitä
Ratamestari
Suunnistusratoja suunnittelevat ratamestarit. Ratamestarin työhön kuuluu itse maastoon tutustumisen ja ratasuunnittelun ohella myös suunnistuksen liikuntapaikan rakentaminen ja purkaminen, eli rastien vienti maastoon ja poishaku. Tehtävä on aikaavievä ja sitä tehdään usein vapaaehtoistyönä, joten vastuuta tämänkin tehtävän osalta on hyvä jakaa ja pilkkoa seuran ohjaajien kesken.
Lasten ratojen suunnitteluun järjestetään ratamestarikoulutuksia, joista voit lukea lisää Suunnistusliiton sivuilta.
Lasten ratojen laatiminen koulutus
Lasten kilpailuradat ikäluokittain
Eriyttäminen taidon mukaan
Seuran harjoituksissa on huomioitava, että samankin ikäisillä lapsilla on hyvin erilaiset taitotasot suunnistustaidon osalta. Suunnistustehtävien laadinnassa on oltava tarkkana, että tehtävistä tulee kunkin lapsen taitotasoon sopivia. Samaa harjoitusta voi hyödyntää monella eri tavalla ja eritasoisille suunnistajille. Viuhkat ovat toimiva tapa tarjota eritasoisia haasteita suunnistajille.
Tapoja helpottaa
- Ohjaaja kulkee lapsen tai lapsiryhmän kanssa karttakävelynä eri radat läpi.
- Lapsi kiertää vain kolme ensimmäistä viuhkaa.
- Lapsi keskustelee ohjaajan kanssa, ennen kuin lähtee viuhkalle. Ohjaaja käy lapsen kanssa läpi, minkä kohteen kohdalla lapsi poikkeaa tieltä tai polulta ja mitä lapsen tulee nähdä matkalla rastille.
- Lapselle piirretään karttaa johdattelevia maastokohteita seuraava viiva, jota pitkin hän etenee rastille.
Muita muuntelumahdollisuuksia, joissa helpotetaan tehtävää jonkin verran
- Lapsen karttaan piirretään eri värillä maastokohteet, jotka johdattelevat hänet rastille. Tässä toteutuksessa lapsen tulee olla jo aloittelijaa taitavampi.
- Lapset menevät pareittain. Viuhka käydään huolellisesti läpi parin kanssa ennen lähtöä.
- Kun viuhka on kierretty yhteen suuntaan, kierretään sama viuhka toiseen suuntaan – huolellisesti suunnitellen tälläkin kerralla. Kierrot varmojen maastokohteiden kautta ovat suositeltavia.
Tapoja vaikeuttaa
- Kun samoilla rastipisteillä toteutetaan erilainen harjoitus osaavammille osallistujille, säästetään harjoitusten järjestäjien työpanosta.
- Karttaa saa katsoa vain lähdössä. Tai suunnistaja yrittää minimoida kartan katsomiskerrat yhdellä viuhkalla. Kartta on silti suunnistajan mukana maastossa.
- Toteutetaan kaksintaistelu. Toinen parista ottaa kaksi ensimmäistä rataa, ensin ”ykkösradan” ja sitten ”kakkosradan”. Hänen parinsa suunnistaa radat toisessa järjestyksessä. Pari kisailee keskenään siitä, kumpi on ensin suunnistanut kummankin radan.
Seuran nuoret voivat osallistua samaan harjoitukseen lasten kanssa, kun heille suunnitellaan omat suunnistustehtävät. Suunnistustehtäviä voi muunnella paljonkin, vaikka rastipisteet pysyvät samoina.
- Lähetetään nuoret takaa-ajotehtävään. Yksi nuori lähtee ensimmäisenä, toinen puoli minuuttia ensimmäisen jälkeen ja 3–5 nuorta noin puoli minuuttia toisen jälkeen. Näin saadaan vauhtia ja keskittymistä harjoitukseen.
- Valitaan samat rastipisteet, mutta toteutetaan radat toisin, jolloin lähestyminen rastille tapahtuu eri maastokohteita käyttäen kuin suunnitellussa harjoituksessa.
- Piirretään nuorten karttoihin vain viiva, jolloin he suunnistava karttaan piirrettyä viivaa pitkin ja jos pysyvät viivalla, niin osuvat rastille.
- Jätetään nuorten kartoissa näkyviin vain väylä, joka mutkittelee rastivälillä sopivasti luettavien kohteiden kautta. Väylän leveyttä ja väylällä näkyviä kohteita muokkaamalla saa eri tasoisia suunnistustehtäviä.
