Lasten suunnistusradat

Eri taitotasojen huomioiminen

Seuran harjoituksissa voi olla rastireitti tai helppoja suunnistustehtäviä ilman viitoitusta. Kun harjoituksessa ei ole rastireittiä, on suunnistustehtävien laadinnassa oltava erityisen tarkkana, että tehtävistä tulee lasten taitotasoon sopivia. Samaa harjoitusta voi hyödyntää monella eri tavalla ja eri tasoisille suunnistajille. Viuhkat ovat toimiva tapa tarjota eritasoisia haasteita suunnistajille.

Harjoituksen helpottaminen

• Ohjaaja kulkee lapsen tai lapsiryhmän kanssa karttakävelynä eri radat läpi.
• Lapsi kiertää vain kolme ensimmäistä viuhkaa.
• Lapsi keskustelee ohjaajan kanssa, ennen kuin lähtee viuhkalle. Ohjaaja käy lapsen kanssa läpi, minkä kohteen kohdalla lapsi poikkeaa tieltä tai polulta ja mitä lapsen tulee nähdä matkalla rastille.
• Lapselle piirretään karttaa johdattelevia maastokohteita seuraava viiva, jota pitkin hän etenee rastille.

Muita muuntelumahdollisuuksia, joissa helpotetaan tehtävää jonkin verran

• Lapsen karttaan piirretään eri värillä maastokohteet, jotka johdattelevat hänet rastille. Tässä toteutuksessa lapsen tulee olla jo aloittelijaa taitavampi.
• Lapset menevät pareittain. Viuhka käydään huolellisesti läpi parin kanssa ennen lähtöä.
• Kun viuhka on kierretty yhteen suuntaan, kierretään sama viuhka toiseen suuntaan – huolellisesti suunnitellen tälläkin kerralla. Kierrot varmojen maastokohteiden kautta ovat suositeltavia.

Harjoituksen vaikeuttaminen

• Kun samoilla rastipisteillä toteutetaan erilainen harjoitus osaavammille osallistujille, säästetään harjoitusten järjestäjien työpanosta.
• Karttaa saa katsoa vain lähdössä. Tai suunnistaja yrittää minimoida kartan katsomiskerrat yhdellä viuhkalla. Kartta on silti suunnistajan mukana maastossa.
• Toteutetaan kaksintaistelu. Toinen parista ottaa kaksi ensimmäistä rataa, ensin ”ykkösradan” ja sitten ”kakkosradan”. Hänen parinsa suunnistaa radat toisessa järjestyksessä. Pari kisailee keskenään siitä, kumpi on ensin suunnistanut kummankin radan.

Harjoituksen vaikeuttaminen seuran nuorille

Seuran nuoret voivat osallistua samaan harjoitukseen lasten kanssa, kun heille suunnitellaan omat suunnistustehtävät. Suunnistustehtäviä voi muunnella paljonkin, vaikka rastipisteet pysyvät samoina.

• Lähetetään nuoret takaa-ajotehtävään. yksi nuori lähtee ensimmäisenä, toinen puoli minuuttia ensimmäisen jälkeen ja 3-5- nuorta noin puoli minuuttia toisen jälkeen. Näin saadaan vauhtia ja keskittymistä harjoitukseen.
• Valitaan samat rastipisteet, mutta toteutetaan radat toisin, jolloin lähestyminen rastille tapahtuu eri maastokohteita käyttäen kuin suunnitellussa harjoituksessa.
• Piirretään nuorten karttoihin vain viiva, jolloin he suunnistava karttaan piirrettyä viivaa pitkin ja jos pysyvät viivalla, niin osuvat rastille.
• Jätetään nuorten kartoissa näkyviin vain väylä, joka mutkittelee rastivälillä sopivasti luettavien kohteiden kautta. Väylän leveyttä ja väylällä näkyviä kohteita muokkaamalla saa eri tasoisia suunnistustehtäviä.

Ratamestari

Suunnistusratoja suunnittelevat ratamestarit. Ratamestarin työhön kuuluu itse maastoon tutustumisen ja ratasuunnittelun ohella myös suunnistuksen liikuntapaikan rakentaminen ja purkaminen, eli rastien vienti maastoon ja pois haku. Tehtävä on aikaa vievä ja sitä tehdään usein vapaaehtoistyönä, joten vastuuta tämänkin tehtävän osalta on hyvä jakaa ja pilkkoa seuran ohjaajien kesken.

Lasten ratojen suunnitteluun järjestetään ratamestarikoulutuksia, joista voit lukea lisää Suunnistusliiton sivuilta.

Kartalle purppuran värillä piirrettyä suunnistustehtävää kutsutaan suunnistusradaksi. Ratamerkinnöistä tärkeimmät ovat lähtö, rasti ja maali. Näiden välille piirretään rastiväliviiva, joka osoittaa ja helpottaa hahmottamaan rastien kiertojärjestyksen. Viitoitettu reitti merkitään katkoviivalla. Aloittelevalle suunnistajalle on ratamerkintöjen ohella muistettava opettaa, että kohteen (rastin/lähdön/maalin) sijaintipaikka on aina rastiympyrän / kolmion / kaksoisympyrän keskipisteessä.