Huoltajan rooli

Huoltajien mukanaolo lapsen harrastuksessa on tärkeää. Suunnistus vaatii huoltajien aikaa ja panostusta, esimerkiksi kuljetusten osalta. Moni huoltaja on innostunut itsekin suunnistuksesta. Huoltajat voivat aloittaa suunnistusharrastuksen yhtä aikaa lapsensa kanssa esimerkiksi kulkemalla lapsen ryhmän mukana harjoituksissa.

Suunnistus- ja seuratoiminta perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen. Huoltajien apua tarvitaan monenlaisissa asioissa. Huoltajat voivat tulla aktiivisesti mukaan seuran lasten ja nuorten toimintaan esimerkiksi ohjaajiksi, apuohjaajaksi tai muihin rooleihin.

Seuratoiminta ja suunnistukseen osallistuminen antaa paljon myös huoltajille!

Tarjoa rohkeasti apuasi – pienikin apu on tarpeen. On paljon tehtäviä, joissa ei tarvita aiempaa lajikokemusta. Seurasta saat varmasti apua ja seura tarjoaa usein mahdollisuuden osallistua esimerkiksi liiton järjestämiin koulutuksiin.

Moni seura järjestää myös aikuisten suunnistuskouluja ja kuntorasteja. Seuran jäsenenä pääset osaksi vielä laajempaa suunnistusyhteisöä, joka tuo uusia ystäviä ja mahdollisuuksia myös huoltajien harrastustoiminnalle. Suunnistustapahtumiin on mukava lähteä yhdessä lapsen ja muiden seuralaisten kanssa!

Innosta, kannusta, tue ja osallistu!

Lapset kehittyvät yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Aikuisen tehtävä on varmistaa kokonaisvaltaisen kehittymisen rauha – ilman kiirettä ja suorituspaineita. Kilpailemisen suhteen kiireettömyys tarkoittaa, että lapsena kilpaillaan satunnaisesti ja suorituksia ei analysoida tarkkaan. Kilpailu on tässä ja nyt oleva tapahtuma, jonka herättämät tunteet puhutaan ja puretaan saman tien. Sen jälkeen lähdetään tekemään jotain muuta, esimerkiksi jätskille tai uimaan.

Huoltajien ja valmentajien on pysyteltävä aikuismaisessa roolissa antaen lapselle tilaa tuntea ja toimia. Aikuisen tulee hyväksyä lapsen tunteet sellaisenaan ja myötäelää, eli kuunnella ja myötäillä tunteita. Aikuisen tehtävä on tukea ja lohduttaa tarvittaessa, ei ruotia ja moittia suoritusta. Lapsi ei suorita aikuisen harrastusta.

Aikuisen tulee arvostaa lasta suorituksista riippumatta. Parhaimmillaan lapsen lahjoja tukeva harrastus tarjoaa lapselle monipuolisen sosiaalisen verkoston, kunnianhimoisia haasteita ja maailman valloitusta. Pahimmillaan se voi olla suorittamista ja pakkoa.

Jos lapsi on taitava yhdellä osa-alueella, esimerkiksi suunnistustaidoissa, tarvitsee hän vielä aikaa kehittyä monella muulla osa-alueella, kuten rohkeudessa, itsenäisyydessä, sosiaalisissa taidoissa, liikkumisessa jne. Kokonaisvaltainen kehitys edellyttää kaikkien osa-alueiden kehittymistä tasapainoisesti.

Lapsi ja nuori tekee omia valintojaan sekä elämässä että urheilussa. Aikuiselle on haastavaa toimia “sivustaseuraajana”, ja antaa lapsen ja nuoren toimia. On myös tärkeää, että aikuinen tukee – erityisesti vaikeina aikoina.

Aikuinen voi kannustaa ja innostaa lasta tekemällä ja harrastamalla itse sitä, mitä toivoo lapsen harrastavan. Liikkumiseen, urheiluharrastukseen ja kilpailemiseen voi kannustaa liikkumalla itse ja kertomalla, miten siitä nauttii.

Liikuntamyönteinen ilmapiiri kodissa luo pohjan ja vaikuttaa ratkaisevasti lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Huoltajat voivat omilla valinnoillaan ja esimerkillään vaikuttaa lastensa elintapoihin ja asenteisiin liikuntaa kohtaan. Itse harrastaen ja yhdessä lapsen kanssa liikkuen, innostuu ja oppii lapsikin nauttimaan liikunnasta.

Suunnistuksessa kannustajan ja tukijan rooli on tärkeä. Suunnistussuoritukseen kuuluu sekä onnistumisen että epäonnistumisen hetkiä. Aikuinen voi auttaa lasta löytämään aina hyviä puolia suorituksesta. Kun keskitymme myönteisiin asioihin, autamme lasta nauttimaan harrastuksesta, iloitsemaan onnistumisistaan ja myös pääsemään yli pettymyksistään. Urheilu valmentaa myös elämää varten.

Liikuntaa vähintään 2–3 tuntia päivässä

Huoltajien rooli on luoda mahdollisuudet ja kannustaa runsaaseen ja monipuoliseen liikkumiseen. Lapsi tarvitsee vähintään 2–3 tuntia liikuntaa joka päivä. Liikunnan avulla opitaan motoriset perustaidot ja taitojen oppiminen vaatii runsaasti toistoja. Oleellista on myös monipuolisuus ja/ tai -lajisuus. Liikunnan tulee kuormittaa kaikkia lapsen fyysisiä ominaisuuksia ja kehon eri toimintoja. Osan liikunnasta tulee olla niin rasittavaa, että se nostaa sykettä ja saa lapsen hengästymään ja hikoilemaan.

Riittävän määrän ja monipuolisuuden toteutuminen edellyttää omaehtoista liikkumista ohjattujen seuraharjoitusten lisäksi. Perheen ja kavereiden kanssa liikkuminen, pihapelit, välituntileikit, koululiikunta, arkiliikunta pyöräillen tai jalan kouluun, harrastuksiin ja asioille kerryttävät kaikki päivän liikuntasaldoa.

Terveet elämäntavat

Huoltajien rooli on myös terveellisten elämäntapojen ja -rytmin luominen perheessä. Monipuolinen ravinto, säännöllinen ateriarytmi sekä riittävä uni ja lepo ovat terveyden, palautumisen ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeitä kuin liikunta ja harjoittelu. Urheilevan lapsen tulee syödä päivittäin 5–7 kertaa. Aterioiden pitää jakautua tasaisesti, noin neljän tunnin välein. Ravitsemussuositusten mukainen laadukas ja terveellinen perusruoka on hyvä perusta lapsen ja nuoren ruokavaliolle.

Tutustu Terve urheilija -sivustoon ja nappaa työkalut käyttöön: https://terveurheilija.fi/urheilijan-ravitsemus/energiansaanti-ja-ateriarytmi/

Huoltajien on tärkeää huolehtia lapsen riittävästä energian ja nesteen saannista ennen liikuntasuoritusta ja sen jälkeen. Vesi on paras janojuoma ja harjoituksiin on hyvä ottaa oma vesipullo ja pieni välipala mukaan nautittavaksi harjoituksen jälkeen. Lasten ja nuorten riittävä unen määrä ja säännöllinen unirytmi luodaan kotona. Alakouluikäisen unentarve on noin 9–10 tuntia vuorokaudessa. Myös kiireettömiä hengähdyshetkiä ja lepoa tarvitaan. Sairaana lapsen ei pidä lähteä harjoituksiin tai kilpailuihin.

Urheilun pelisäännöt

Lasten urheilun pelisääntöjen tavoitteena on synnyttää urheiluseuroissa keskustelua lasten urheilun arvoista, toimintaperiaatteista ja käytännöistä. Pelisääntökeskusteluissa urheilijat, huoltajat, ohjaajat/valmentajat keskustelevat ja sopivat kauden alussa heille tärkeistä asioista, kuten harjoittelemisesta, kilpailemisesta ja muista toimintatavoista. Keskustelujen kautta seuran toiminta tulee tutuksi ja osallistumalla keskusteluihin jokainen huoltaja voi vaikuttaa seuran toimintaan.

Lue lisää pelisäännöistä