1.1.4 Suorituksen hallinta

Suorituksen hallinnalla tarkoitetaan oman mielen ja taitojen tuntemusta ja hallintaa suorituksen aikana. Suorituksen hallintaa saattavat häiritä niin sisäiset (esim. kipu tai muistot) kuin ulkoiset (esim. peurat tai kanssakilpailijat) tekijät. Keskeinen osa suunnistustaitoa on etenemisnopeuden ja kartanlukuun käytettävän ajan välinen jatkuva tasapainottelu.

Suunnistus on itsetuntemus- ja itseluottamuslaji, jossa tarvittaessa on jopa pysähdyttävä lukemaan karttaa. Suorituksen hallinnan näkökulmasta on huomattava, että yksilölliset erot esimerkiksi keskittymiskyvyssä ovat suuret etenkin, kun kyse ei ole huippusuunnistajista.

Keskeinen osa suunnistustaitoa on etenemisnopeuden ja kartanlukuun käytettävän ajan välinen jatkuva tasapainottelu.

Suorituksen hallintaan kuuluu myös eräänlainen taktikointi: yksilökilpailussakin suunnistaja voi luoda aluksi kokonaissilmäyksen rataan ja arvioida sen fyysistä vaativuutta. Suunnistaja voi arvioida päivän kunnon perusteella mm. sitä miten paljon hänen kannattaa kiertää ja miten hyvin hän jaksaa kiivetä jyrkkiä ylämäkiä. Yhteislähtökilpailuissa (ml. viestit) taktiikan merkitys kasvaa, kun suunnistaja voi esimerkiksi peesata ja suunnitella, missä kannattaisi karata ryhmästä. Partiokilpailussa ja muissa vapaan kiertojärjestyksen suunnistuksissa strategisella ajatellulla on erityistä merkitystä.

Suorituksen hallinnan haastamisessa on pitkälti kyse suunnistajan osaamisen monipuolisesta haastamisesta ja suunnistajan yllättämisestä.

Suorituksen hallinnan haastamisesta ks. lukua 1.2.4.