1.1.5.H Suunnistustaidon erityispiirteet hiihtosuunnistuksessa

IOF:n lajikuvauksen mukaan hiihtosuunnistuksessa edetään kartan avulla tiheässä hiihtourien verkostossa radalle määriteltyjen rastipisteiden kautta. Reitinvalinnat perustuvat hiihtourien laadun, maaston korkeuserojen ja etäisyyden arviointiin kartan perusteella, ja reitinvalintataito onkin hiihtosuunnistuksessa keskeisempi kuin maastosuunnistuksessa.

Hiihtosuunnistus on psyykkisesti ja fyysisesti haastava laji, joka vaatii ja kehittää matemaattista ja avaruudellista hahmotuskykyä, lyhytmuistin hyödyntämistä ja muita henkisiä keskittymistaitoja yhdistettynä maastohiihdon fyysisiin ominaisuuksiin.

Maastohiihtoon verrattuna hiihtosuunnistajan on lisäksi kyettävä nopeaan hiihtoon teknisesti haastavammilla mutkaisilla, kapeilla, epätasaisilla ja pehmeillä hiihtourilla. Hiihtosuunnistajan on oltava kestävä ja voimakas kyetäkseen hiihtämään radan läpi täydellä vauhdilla samaan aikaan, kun hän joutuu lukemaan karttaa ja tekemään jopa satoja eri tasoisia reitinvalintoja.

Nykyhiihtosuunnistus on vauhtilaji, jossa edetään kovimmillaan jopa 40 kilometrin tuntinopeudella, ja jossa usein minuutin sisällä hiihdetään jopa yli kymmenen eri muotoista risteystä erilaisilla urilla.

Kosketusvapaan leimauksen käyttöönoton myötä myös rastille tulo ja lähtö ovat nopeutuneet, mikä on entisestään lisännyt ennakoivan ja sujuvan suunnistuksen merkitystä.