1.1.5.T Suunnistustaidon erityispiirteet tarkkuussuunnistuksessa

Tarkkuussuunnistus on suunnistuksen taitolaji, kartanlukukilpailu, jossa vältetään fyysisen suorituksen mittaamista. Tarkkuussuunnistusrata onkin laadittava siten, että se soveltuu kaikille liikuntakyvystä riippumatta.

Laji perustuu päättelytehtäviin, joissa kilpailijalta vaaditaan maaston havainnointikykyä ja korostunutta kartanlukutaitoa.

Tarkkuussuunnistusrata koostuu tehtävistä, joissa kilpailijan on ratkaistava, mikä maastoon asetetuista 1–6 rastilipusta on kartan ja rastinmääritteen osoittamassa paikassa vai onko mikään.  

Kustakin oikeasta vastauksesta saa pisteen. Suunnistustaidon näkökulmasta normaalikilpailussa on kyse ylitarkasta kartanluvusta ja muutamista muista ratkaisustrategioista, joihin paneudutaan tarkemmin tuonnempana.

Kun suunnistuksen muissa lajeissa kilpailija pyrkii yleistämään suunnistustehtävän mahdollisimman yksinkertaiseksi parhaan etenemisnopeuden ylläpitämiseksi, tarkkuussuunnistuksen normaalikilpailussa kilpailija ratkaisee kartanlukutehtävän hyödyntäen kaikkea kartan informaatiota.

Normaalikilpailussa tarkkuussuunnistaja kulkee karttaan sallituksi merkityllä kulku-uralla, tähystää sieltä karttaan merkittyjä rastikohteita ja arvioi, mikä tehtävän rastilipuista on rastiympyrän keskipisteen ja rastimääritteen osoittamassa paikassa vai onko mikään. Jos mikään rastilipuista ei ole oikeassa paikassa, tehtävää kutsutaan nollarastiksi. Nollarastit ovat erityisen vaikeita, koska suunnistajan on varmistuttava siitä, että oikeassa paikassa ei ole rastilippua tai että oikea paikka ei yksinkertaisesti voi näkyä uralle.

Tarkkuussuunnistuksessa ratamestari pyrkii testaamaan kilpailijoiden kartanlukua monipuolisesti sijoittamalla rastitehtäviä erilaisille kartanlukukohteille hyödyntäen niin pintakuvioita, kivikoita kuin kasvillisuuskuvioitakin.

MM-tarkkuussuunnistus 2008

Näitä erilaisia kartanlukukohteita hyödyntäen tarkkuussuunnistajat käyttävät tehtävien ratkaisuun esimerkiksi seuraavia ratkaisumenetelmiä:

  • Lähikohteet: Näenkö kaikki rastiympyrässä olevat kartanlukukohteet, onko jokin rastilipuista oikein suhteessa näihin kohteisiin?
  • Etäisyydet: Onko joidenkin rastilippujen etäisyys oikea suhteessa ympäröiviin kartanlukukohteisiin?
  • Korkeustaso: Onko rastilippu loogisella korkeudella suhteessa näkemiini kartanlukukohteisiin?
  • Linjat: Voidaanko joidenkin rastiympyrän lähistön karttamerkkien kautta piirtää linja, joka kulkee rastiympyrän keskipisteen kautta? Jos paikannan nämä kohteet maastosta, onko jokin rastilipuista niiden osoittamalla linjalla?
  • Kompassi: Ovatko jotkin rastilipuista oikeassa suunnassa?

Kartan yleistyksen ja kartan virheiden vuoksi ei ole tavatonta, etteikö työpöydällä yksiselitteiseltä vaikuttavaan tehtävään voisi löytyä väärään ratkaisuun johtavia sinänsä valideja ratkaisuperusteita. Ratamestarin on tehtäviä tarkastettaessa hyväksyttävä kilpailutehtäväksi ainoastaan tehtäviä, joissa kaikki validit ratkaisumenetelmät osoittavat samaan (oikeaan) vastaukseen.

Tehtäviä tarkistettaessa kokeneen valvojan panos on korvaamaton.

Seuraavassa kuvassa on esimerkkejä, kuinka ratamestarin tulee huomioida edellä mainitut tavanomaiset ratkaisumenetelmät ratasuunnittelussa. Huomaa, että esimerkit ovat ohjeellisia. Usein vaikeiksi rasteiksi osoittautuvat sellaiset, joissa kilpailijat ovat keksineet jonkin oman ratkaisuperusteen, jota ratamestari ei ole huomannut ajatella.

Kuvaan on merkitty esimerkkejä kartanlukukohteista ja ratkaisumenetelmistä, joita tarkkuussuunnistajat käyttävät rasteja ratkoessaan. Ainakin näiden kohteiden sijainnit ja suhteet toisiinsa ratamestarin on hyvä tarkistaa ratoja tehdessä. Jos kaikki ratkaisumenetelmät eivät tuota samaa ratkaisua, on karttaa täsmennettävä, tehtävää muutettava tai rasti mitätöitävä.

Seuraavassa ohjeita kuvan tulkintaan:

Rastiympyrä: Tarkista nuolilla osoitettujen kohteiden sijainti suhteessa toisiinsa ja rastikohteeseen – ovathan kohteet yleistystason rajoissa oikealla suunnalla ja sopivalla etäisyydellä?

Etäisyydet: Mittaa rastikohteen etäisyydet selviin kartanlukukohteisiin – ovathan etäisyydet linjassa toisiinsa verrattuna ja yleistystason rajoissa oikean suuntaiset?

Korkeustaso: Tarkista rastikohteen korkeustaso suhteessa ympäröiviin kohteisiin. Korkeustason täsmällinen määrittäminen voi edellyttää useiden korkeuskäyrien tason arviointia. Tarkista ainakin nuolella osoitettujen korkeuskäyrien kulku – tukeehan korkeustaso oikeaa ratkaisua?

Linjat: Linjaksi kutsutaan kahden täsmällisen kartanlukukohteen, esimerkiksi kiven ja kumpareen, välistä janaa. Jos rastikohde osuu kartalla tällaiselle linjalle, on tilanne viisasta tarkistaa myös maastossa. Linjojen merkitys ratkaisumenelmänä korostuu, jos kartanlukukohteita on rastin läheisyydessä niukasti

Suunnat: Suunnat on viisasta tarkistaa rastikohteelta muutamiin sitä ympäröiviin täsmällisiin kartanlukukohteisiin. Suuntia kannattaa verrata toisiinsa – onko suuntavirhe aina samaan suuntaan? Kompassisuunnan ei ole viisasta olla ainoa tehtävään soveltuva ratkaisumenetelmä.

Perinteisessä tarkkuussuunnistuksessa kilpailun tuloksen määrää oikein ratkaistujen tehtävien lukumäärä eli pisteet. Tasapisteisiin päätyneiden kilpailijoiden paremmuusjärjestys ratkaistaan aikarastin tai aikarastien suoritusajan perusteella. 

Tarkkuussuunnistus järjestetään yleensä sprinttisuunnistuskartan kuvausohjeen mukaisella tarkkuussuunnistuskartalla, jossa kohteiden sijainti- ja muototarkkuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mutta myös suurennettua ja täydennettyä suunnistuskarttaa käytetään, ellei parempaa ole käytettävissä. Tehtävät ratkaistaan pyörätuolillakin kuljettavissa olevalta kulku-uralta katsellen. Kartanlukutaidon lisäksi suorituksen hallinnalla (ajankäyttö, ratkaisujärjestys ja -tekniikka) varsin paljon merkitystä. Tarkkuussuunnistus on lajina erityisen ankara sikäli, että tehtyä virhettä ei pysty kompensoimaan mitenkään, esimerkiksi lisätyllä juoksunopeudella. Suorituksen hallinta korostuu erityisesti normaalikilpailun aikarasteilla ja tempossa, joissa tehtävän ratkaisemiseen käytetty suoritusaika mitataan. Tällöin kilpailija joutuu punnitsemaan toisaalta virheestä määrättävää sakkoa, toisaalta ajan kulumista.