1.4.2 Lähtövälin pituus

Suunnistuksessa lähtöväli sarjan sisällä on usein 2 minuuttia ja sprinttisuunnistuksessa 1 minuutti. Kun suunnistajien erot loppuajoissa eivät suurissa kilpailuissa ole kovin suuret, lähtövälin pidentäminen ehkäisee tehokkaasti parien ja ryhmien syntymistä.

Lähtövälin pidentämisen huono puoli on, että seurattaessa televisiolähetyksessä vain kahta sarjaa voi käydä niin, että lähetyksessä ei tapahdu tarpeeksi. Myös tapahtuman kokonaiskesto saattaa kasvaa jonkin verran, mikä jossain määrin työllistää järjestäjää enemmän. Myös sääolosuhteet saattavat vaihtua, kun kisa kestää pitempään, mikä voi aiheuttaa epätasa-arvoa. Lähtövälin pidentäminen on kuitenkin yksi tasapuolisimmista keinoista yksilölliseen työskentelyyn pakottamisessa.

Kilpailun järjestäjän kannattaa erityisesti pitkän ja erikoispitkän matkan kilpailuissa, yösuunnistuksissa ja pienemmissä tapahtumissa pohtia pitempien lähtövälien tarjoamista. Pitemmällä matkalla jonoja ehtii syntyä enemmän ja yösuunnistuksessa kiinni ajaminen on helpompaa. Lähtövälin on oltava aina sarjan sisällä sama, mutta saman tapahtuman eri sarjoissa lähtöväli voi olla erilainen. Suurimmissa sarjoissa (esim. H70) lähtövälin väljentäminen ei välttämättä ole mahdollista, mutta esimerkiksi H85-sarjassa lähtöväli voi olla jopa 5 minuuttia ilman vaikutusta kilpailun kokonaiskestoon. Käytetyt lähtövälit on kuitenkin syytä huomioida myös lähtökaavion laadinnassa, ks. lukua 4.7.

Kilpailun järjestäjän kannattaa erityisesti pitkän matkan kilpailuissa, yösuunnistuksissa ja pienemmissä tapahtumissa pohtia pitempien lähtövälien tarjoamista.