2.S.8.2 Rastijahti

Rastijahti on yhteislähtökilpailuna juostava yksinsuunnistus, jossa radan pääosa koostuu keskusrastin ympärillä olevista muutaman rastin rykelmistä, joiden sisällä käyntijärjestys on vapaa. Lähtö tapahtuu yleensä keskusrastilta, mutta jos riittävä leimauskapasiteetti pystytään järjestämään ja järjestelyt sitä muuten vaativat, radan alussa voi myös olla putkimainen keskusrastille vievä osuus. Radan lopussa on yleensä putkiosuus, jonka pituus riippuu sarjasta ja keskusrastin ja kilpailukeskuksen välimatkasta.

Rastijahti-tyyppisen suunnistuksen haasteena on ensinnäkin paikantaa hakuvuorossa olevaan rykelmään kuuluvat, rastinmääritteessä mainitut kolme rastia kartalta ja tämän jälkeen arvioida mahdollisimman nopeasti, missä järjestyksessä nämä olisi optimaalisinta kiertää. Kiertojärjestykseen vaikuttavat erityisesti rastinottomahdollisuudet eri suunnista sekä keskusrastin sijainti suhteessa kolmen rastin ryhmään: kun keskusrasti on kolmesta rastista muodostuvan kolmion sisällä, yksi kolmion sivuista jää aina juoksematta ja korvautuu käynnillä keskusrastilla. Vähiten ”kiertoa” keskusrastilla käynnistä tulee, jos käynti tapahtuu kolmion pisimmältä sivulta, mutta toisaalta kulkukelpoisuuden myötä lyhin reitti ei ole nopein.

Kuten muissakin yhteislähtökilpailuissa, järjestelyjen kannalta olennaisinta on riittävä leimauskapasiteetti keskusrastilla. Kilpailuaineiston tuottamisessa on huomattava, että rastinmääritteestä on poistettava järjestysnumerot vapaasti kierrettävien rastien kohdalta.

Esimerkki rastijahtiradasta, missä rastimääritteiden avulla suunnistajan on selvitettävä alkuosan rastien ryhmät. Kunkin kolmen rastin ryhmän saa kiertää haluamassaan järjestyksessä. Lopuksi kaikilla on yhteinen putkiosuus.