3.S.2 Alle 10-vuotiaiden radat

Lasten suunnistustoiminnassa juontosuunnistuksilla (lajisäännöt, 17. luku) on Suomessa edelleenkin keskeinen asema. Lasten kilpailutoiminnassa rastireittisuunnistusta käytetään yleisesti 10-vuotiaiden ja sitä nuoremmissa sarjoissa ja tukireittiä 12-sarjassa. Nykyisin ns. suora rata tai A-sarja on mahdollinen myös metsäsuunnistuksessa, jos juontosuunnistukset tarjotaan, ja sprinttisuunnistuksessa yksinomaisenakin kilpailumuotona. Reittisuunnistusta (ks. tarkemmin 2.S.10.1) ei nykyisin käytetä kilpailumuotona.


10-vuotiaiden ensisijainen kilpailumuoto on rastireitti

10-vuotiaiden ensisijainen kilpailumuoto on rastireitti, joka pitää metsäsuunnistuksessa aina olla tarjolla (H10RR ja D10RR). Rata ilman viitoitusta (H10 ja D10) voidaan järjestää silloin, kun kilpailumaasto soveltuu ko. radan järjestämiseen. Suoran radan järjestäminen ei saa olla itsestäänselvyys, vaan kilpailun järjestäjän tulee käyttää harkintaa ja tarkastella maastoa pienen, aloittelevan suunnistajan näkökulmasta.

Sprinttisuunnistuksessa H10 ja D10 voi olla myös yksinomaisena kilpailumuotona.

Viitoitetut radat (’juontosuunnistus’)

Rastireittisuunnistuksessa kaikki rastit ovat yhtenäisen viitoituksen varrella ja tukireitillä siten viitoitukseen tukeutuen, että ne voidaan turvallisesti löytää viitoitukselta poikkeamalla. Kun rastireitti ja tukireitti on käytännön pakosta lähes aina suunniteltava parina yhden viitoituksen ääreen, molempien ratojen tarpeet on huomioitava viitoituksen muotoilussa – joka on haasteellista.

Monesti RR – ja TR – radoille paremmin soveltuva maastonosa on eri kuin vanhempien sarjojen radoille. Tämä johtaa usein siihen että kilpailussa tarvitaan kaksi selkeästi eri paikassa olevaa lähtöpaikkaa. Tämä taas vaatii järjestävältä seuralta enemmän toimitsijoita.

Viitoitus maastossa

Viitoitus merkitään yhtenäisellä näkyvällä ja riittävän leveällä nauhalla ( yleensä valkoinen) ja se kulkee maaston tukipisteiden (selkeät kohteet) kautta juuri siten kuin on karttaan piirretty.

Viitoitusvaihtoehdon tulee olla maastollisesti ja kulkukelpoisuudeltaan mielekäs, eikä rankaiseva. Pusikoita, risukoita ja kivikkoisia kohtia on syytä välttää. Maaston tulisi olla muutenkin helppokulkuinen ja näkyväisyys hyvä. Radan ympärillä olisi hyvä olla mahdollisuuksien mukaan selkeitä ja rajaavia kohteita, esim. pellot ja tiet, ettei oikova suunnistaja virheen seurauksena ajaudu liian kauas eksyksiin.

Rastireitti (RR)

Rastireitin suunnittelussa on aiempien ohjeiden mukaan lähdetty polkuverkostoa ja tasokuvioita seurailevasta perusradasta, jota on täydennetty kiemurtelevalla viitoituksella siten, että viitoituksesta syntyy ylimääräisiä reitinvalintoja joko yksin tai muiden kohteiden kanssa. Viitoitus varmistaa oman olinpaikan ja luo monenlaisia reitinvalintatilanteita.

Viitoituksen tuottaman reitinvalintavaihtoehdon tulee olla mielekäs (ei pusikkoa, risukkoa jne.) ja kulkea maaston tukipisteiden kautta ja juuri siten, kuin se on piirretty karttaan. Tällainen toimintamalli tuottaa helposti hyvän RR-radan, mutta joissakin maastoissa jättää mahdolliselle suoralle 10-radalle ja tukireitille vain vähän hyviä vaihtoehtoja. Lasten maaston hyödyntämisen ongelmista ks. tarkemmin lukua 4.5.S ja lasten ratojen kalustokysymyksistä lukua 4.10.2.

Rata

  • Lähdön jälkeen viitoitus seuraa johdattelevaa reittiä (polku) ennen kuin se poikkeaa vaihtoehtoiselle reitille.
  • Viitoitus ohjaa ja opastaa (esim. palaa perusreitille ennen rastia).
  • Viitoitus varmistaa oman olinpaikan ja luo monenlaisia reitinvalintatilanteita.
  • Viitoitus kulkee maaston tukipisteiden (selkeät kohteet) kautta ja juuri siten, kuin se on piirretty karttaan.  Vältä pyöreitä lenkkejä “tyhjän päällä”.

Rastipiste

  • On viitoituksella ja sen tulee olla selkeä, näkyvä ja yksiselitteinen kohde.
  • Tulee olla selkeästi luettavissa kartalta.

Rastinotto

  • Johdattelevalla kohteella tai viitoituksella, jota pitkin suunnistaja lähestyy rasti,  on pysäyttävä kohde rastipisteen lähellä.

Reitinvalinta

  • Viitoitus muodostaa yhden reitinvalinnan, lisäksi rastivälillä on yksi tai useampia viitoitukselta poikkeavia reitinvalintoja.
  • Vaativissa maastonosissa viitoitus voi olla ainoa reitinvalinta.
  • Viitoitusvaihtoehdon tulee olla mielekäs – ei pusikkoa, risukkoa jne. !

RR-radan piirtäminen karttaan

  • Viitoituksen viiva piirretään rastiympyrän sisään ja katkaistaan rastipisteen kohdalla.
  • Rastinmääritteitä ei käytetä.
  • RR:n rasti merkitään karttaan vain järjestysnumerolla.
  • Karttaan ei kirjoiteta RR1 jne.
  • RR-radoilla ei käytetä rastiväliviivoja !
  • RR-viitoituksen väri on oranssi (värinmääritys 0-50-100-0). Sprinttikartta: Jos oranssi RR-viitoitus ei tunnu riittävän näkyvältä sprinttikarttojen värimaailmassa (paljon keltaista ja ruskeaa), voidaan RR-siimarin väriin lisätä hieman punaista. Värimäärityksenä esim. 0-60-100-0.
  • Läpinäkyvä kuten ratapiirroskin, ei peitä polkuja.
  • Viivan leveys:
    • 1:10 000 kartalla          0,82 mm
    • 1:7500 kartalla               1,1 mm.
    • 1:4000 Sprinttikartalla 0.82 mm.
  • Rastireitin viitoituksen väri on oranssi myös sprinttikartalla.
  • Oranssin värin tulee aina olla läpikuultava.
  • Loppuviitoitus violetilla katkoviivalla kuten muillakin radoilla. Ei oranssilla viivalla, koska se sallii oikaisun.
  • Rastireitin rasti merkitään karttaan vain järjestysnumerolla. Karttaan ei kirjoiteta RR1, RR2 jne.

Lyhyempi ja pidempi RR-rata

Osassa kilpailuita (mm. rastiviikot) on käytössä kaksi eri pituista rastireittirataa (esim. 8-vuotiaille lyhyempi ja 10-vuotiaille pidempi).

Huom! Selkeät kilpailuohjeet viitoituksista.

  • Radat lähtevät lähdöstä eri suuntiin. Lähtijöillä on omat opastajansa, esim. lähtökarsinan eri reunoissa.
  • Kummankin radan alku kulkee erillään toisesta radasta. Ratojen viitoitukset yhtyvät rastilla, esim, kolmosella. Kohtaamisen jälkeen radat eivät enää  erkaannu toisistaan.
  • Kumpikin rata sisältää saman määrän rasteja.
  • Lyhyen radan alkuosa voi olla todella helppo ja vastaavasti pidemmän alku voi tarjota haastavampia tehtäviä ennen ratojen yhdistymistä.
  • Kilpailijan oman radan viitoitus merkitään karttaan yhtenäisellä viivalla ja toisen radan viitoitus katkoviivalla.
  • Viitoitusten yhtymäkohdassa olevalla rastilla on opastaja, joka neuvoo lapsia lähtemään oikeaan suuntaan.
  • Lyhyemmän radan (=pienempien lasten) viitoituksen väri pysyy samana lähdöstä maaliin. Ratojen yhtymäkohdassa, joka on kilpailuohjeissa kerrotulla rastilla (esim. kolmannella rastilla) pidemmän radan viitoituksen väri vaihtuu.
  • Hyviä viitoitusvärejä ovat valkoinen ja keltainen.
Lyhyempi RR
Pidempi RR

Suora rata (H/D 10)

10-sarjan rata ilman viitoitusta tulee olla erittäin helppo ja selkeä, sillä aloittelevan suunnistajan tukena ei ole apuviitoitusta kuten rastireitillä.

Suoran radan osalta maaston vaatimukset ovat samankaltaiset kuin RR-radalla. Suoraa rataa ei tule toteuttaa, mikäli käytettävissä oleva maasto ei siihen sovellu. Radalla reitinvalinnan suunnistustehtävä on valita oikea kulku-ura risteyskohdissa. Rastipiste pyritään sijoittamaan johdattelevalle uralle tai siten, että rastipiste sekä rastilippu näkyvät uralle eli rasti pysäyttää suunnistajan. Kun viitoitusta ei ole, saa lapsi varmistuksen omasta olinpaikastaan vasta tultuaan rastille.

Radalla reitinvalinnan suunnistustehtävä on valita oikea kulku-ura risteyskohdissa.

  • Kansallisissa kilpailuissa voi tarjota 10- vuotiaille rata ilman viitoitusta silloin, kun kilpailumaasto soveltuu ko. radan järjestämiseen.
  • Suoran radan järjestäminen ei saa olla itsestäänselvyys, vaan kilpailun järjestäjän tulee käyttää harkintaa ja tarkastella maastoa pienen, aloittelevan suunnistajan näkökulmasta. 
  • Polut ja tiet selkeinä johdattelevina reitteinä toimivat radalla viitoituksen “korvikkeina”.

Suora rata ei ole hyvä olla sama kuin RR-rata ilman kartassa näkyvää viivaa. On hyvä ettei viitoitus jatkuvasti häiritse suoran radan kulkijaa. Myös rastien kooditus muodostuisi ongelmaksi koska RR-radan koodit ovat RR1, RR2 jne. ja ne eivät sovellu suoran radan koodeiksi.