4.2.1 Kilpailun järjestämisedellytysten tarkistaminen

Kilpailumaasto olisi lähes aina lähtökohtaisesti valittava ratasuunnittelun ehdoilla, mutta joskus valinta on jo tehty ratamestaria rekrytoitaessa.

Hyvä kilpailukeskusalue, pysäköintipaikat ja riittävät tiet pysäköintialueelle ja kilpailukeskukseen ovat nekin välttämättömiä tapahtuman järjestämiseksi, mutta lähtöpaikan siirtäminen ja etämaali useimmiten mahdollistavat kilpailun järjestämisen maasto edellä. Toki ratapituudetkin vaikuttavat kilpailukeskuksen sijoitteluun: Jukolan viestin tai pitkän matkan pyöräsuunnistuksen kaltaisessa tapahtumassa ratoihin mahtuu kilometri ”löysääkin”, mutta sprinttisuunnistuskilpailussa ei.

Kilpailumaasto
olisi lähes aina
lähtökohtaisesti
valittava
ratasuunnittelun
ehdoilla

Poikkeuksena maasto edellä -linjaan ovat viestikilpailut, joissa vaihtoalueen on sijaittava kilpailumaaston yhteydessä ja joissa yleisö seuraa tapahtumaa vaihtoalueen läheisyydessä. Kylmän vuodenajan kilpailujen järjestäminen vaatii taas lämpimiä sisätiloja (esim. pukeutumiseen ja peseytymiseen), pimeän ajan suunnistuksen järjestäminen valaistua aluetta ja hiihto- tai pyöräsuunnistuksen järjestäminen tiloja välineiden huoltoon. Lisäksi lähtökynnyksen käyttäminen edellyttää katettua tilaa ja WC:t lähtökynnykselle.

Jos tapahtumassa on
lasten sarjat,
myös lapsille
sopivaa maastoaluetta
on löydyttävä sopivalta etäisyydeltä.

Kilpailun toteuttamiseksi tarvitaan riittävä maastoalue, jonka suuruus vaihtelee sprinttisuunnistuskilpailun jopa vajaasta puolesta neliökilometristä aina hiihto- ja pyöräsuunnistuskilpailujen laajoihin maastoalueisiin. Tarvittavaa maastoaluetta voidaan pienentää käyttämällä ristiratoja ja kartanvaihtoa. Maaston tulee soveltua tapahtuman vaatimuksiin esimerkiksi kulkukelpoisuuden ja pienipiirteisyyden osalta. Jos tapahtumassa on lasten sarjat, myös lapsille sopivaa maastoaluetta on löydyttävä sopivalta etäisyydeltä.

Maaston laadun lisäksi toinen ratkaiseva tekijä ovat maastonkäyttöluvat ja käytönrajoitukset alueella. Suunnistusliitto edellyttää kansallista kilpailua haettaessa, että järjestäjä on sitoutunut hankkimaan maastonkäyttöluvat maanomistajilta ja metsästysoikeuden haltijoilta. Erityisesti arvokilpailussa maastonkäyttöluvat on hyvä hankkia kirjallisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että tapahtuman järjestämiselle on ylipäätään edellytykset olemassa.

Etenkin arvokilpailujen ratamestareiden tulee olla tietoisia maastoalueen käyttöön liittyvistä mahdollisista rajoittavista tekijöistä, kuten esimerkiksi suunnitelluista hakkuista ja metsänhoitotoimista, nykyisistä ja suunnitelluista luonnonsuojelu- ja Natura-alueista, tuulivoima- ja tiehankkeista ja muista tapahtumista samalla alueella.

Hiihtosuunnistuskilpailua järjestettäessä peltojen kalkitus tai metsän tuhkalannoitus voivat estää suksilla etenemisen täysin.

Metsänhoidollisista toimenpiteistä voi saada maanomistajien lisäksi tietoja myös metsänhoitoyhdistyksiltä, alan yrityksiltä sekä Metsäkeskuksen avoimen datan karttapalvelun suorakäyttöaineistoista. Natura-alueella suunnistaminen voi edellyttää Natura-esiarvion laatimista ja yhteydenpitoa ely-keskuksen kanssa, poikkeus luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä edellyttää erityistä poikkeuspäätöstä. Edellytyksenä on, ettei suunnistustapahtuman järjestäminen saa heikentää alueen luonnon suotuisan suojelun tilaa.

Suunnistustapahtuman järjestäminen
ei saa heikentää alueen luonnon suotuisan suojelun tilaa.

Kolmas tekijä on varmistaa, että seuralla on edellytykset saada kyseinen maasto kartoitetuksi riittävällä aikataululla, että seura saa kartoitusluvan kyseisen maastoon ja että ratamestarilla on realistiset mahdollisuudet saada tarvittava määrä apulaisia.