4.7 Lähtökaavion laatiminen ja vaikutus ratoihin

Lähtökaaviolla tarkoitetaan ratamestarin tekemää suunnitelmaa siitä, mitkä sarjat lähetetään millekin radoille, missä järjestyksessä ja mihin aikaan. Lähtökaavion laatimissääntöjä on viimeisen kymmenen vuoden aikana väljennetty ja myös vapaan lähtöajan kilpailuja voidaan järjestää, mutta lähtökohtana lienee pidettävä, että urheilullista oikeudenmukaisuutta kannattaa edelleen tavoitella. Lähtökaavion laatimisen kannalta on huomattava myös, että hiihto- ja pyöräsuunnistustapahtumissa on yleensä vähemmän erilaisia ratoja, mutta myös vähemmän osallistujia.

Käytettäessä samaa rataa usealla eri sarjalla sarjat on tapana lähettää radalle sarja kerrallaan nopein sarja ensin. Tällä on tavoiteltu sitä, ettei sarjan loppupään kilpailija hyötyisi kiinni ottavan sarjan kilpailijasta.

Urheilullista oikeudenmukaisuutta (ks. 1.3.1) tavoitellaan myös sillä, miten kilpailijat jakautuvat väliaikalähdöstä lähtiessään ensimmäisille rasteille. Tavoitteena on, etteivät kilpailijat saisi hyötyä toisen sarjan suunnistajista, sillä kun eri sarjoissa on eri määrä osallistujia, voi olla, ettei kaikille riittäisikään vetoapua toisen sarjan suunnistajasta. Käytännössä samantasoisia sarjoja ei lähetetä samalta lähtöminuutilta samalle ensimmäiselle rastille. Sen sijaan lähetettäessä H21-sarjan suunnistaja ja H85-sarjan suunnistaja samaan aikaan samalle 250 metrin päässä olevalle rastille voidaan pitää varsin todennäköisenä, ettei heistä ole hyötyä toisilleen. Sprinttisuunnistuksessa ykkösrastien käyttö on huomioitava vielä tarkemmin, koska sprinttisuunnistuksessa lähtöväli on yleensä minuutti.

Kuva Mikko Turunen

Jos eri sarjoissa käytetään eri pituisia lähtövälejä, on urheilullisen oikeudenmukaisuuden tavoittelemiseksi vältettävä tilannetta, jossa joka toinen lähtijä saa toisen sarjan suunnistajasta “seuraa” ykkösvälille ja joka toinen ei.

Lähtökaavion laatimisessa on kyse myös lähtöpaikan kapasiteetin tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä. Jos H70-sarjassa on 60 osallistujaa ja muissa sarjoissa 20, ei ole tarkoituksenmukaista, että lähdöstä lähetetään H70-sarjalaisia kahden minuutin lähtövälillä kahden tunnin ajan ja muut kilpailijat lähetetään kilpailun alussa 40 minuutin pituisena klönttinä. Tällainen sitoo paljon toimitsijoita lyhyeksi aikaa ja toisaalta riski virheille lähdössä kasvaa, kun loppuaikana lähetetään vain yksi kilpailija joka toinen minuutti, ja osa lähtöajoista on varattuna jälki-ilmoittautuneille (ns. vakantit) tai poissaolijoille. Kuormaa onkin mielekästä tasata siirtämällä myös eri radalle lähteviä sarjoja toistensa perään.

Kuva Mikko Turunen

Tasaamisessa on otettava huomioon myös maalin kuormitus ja turvallisuustekijät. Jos pisimmät radat lähetetään ensin ja lyhimmät lopuksi, kilpailijat tulevat maaliin tiiviimmällä rytmillä kuin heidät on lähetetty, mikä voi joskus haastaa maalin toimintaa. Turvallisuussyistä taas epävarmoja suunnistajia (esim. B- ja C-sarjat, 35-sarjat, 14- ja 16-sarjat) ei välttämättä kannata lähettää aivan viimeisinä maastoon. Lähdön toiminnan kannalta optimaalinen lähtökaavio on ensimmäisen 10 minuutin ajan varsin kevyt, jotta prosessit saadaan käyntiin, ja tämän jälkeen mahdollisimman ”tasapaksu” siten, että joka minuutilla on suunnilleen yhtä monta lähtijää.

Kuva Mikko Turunen

Erityisesti hiihto- ja pyöräsuunnistuksessa tasapainoisen lähtökaavion laatiminen on myös turvallisuuskysymys. Lähtövälejä miettiessä tulee arvioida kulku-ura, jolle lähdöstä lähdetään, sekä kilpailijoiden hajaantuminen eri suuntiin. Kapea lähtöura alussa ja monta yhtäaikaista lähtijää on huono yhdistelmä. Varsinkaan vauhdiltaan kovin samantasoisia sarjoja ei kannata lähettää useita yhtä aikaa. Pyörällä eri ikäryhmien vauhtierot eivät välttämättä ole valtavat.

Kun ilmoittautumiset on saatu, ratamestari ilmoittaa lähtöaikojen arpojalle laatimansa lähtökaavion tiedot eli käytettävän lähtövälin ja kunkin sarjan ensimmäisen lähtöajan. Pedantti ratamestari suunnittelee lähtökaavion etukäteen ja tekee ratasuunnittelun lähtökaavion vaatimalla tavalla. Dynaaminen ratamestari taas huolehtii siitä, että hänellä on riittävä määrä lähekkäisiä ykkösrasteja merkittyinä maastoon, jotta hän voi ilmoittautumisten saavuttua muokata ratoja siten, että sekä tiivis lähtökaavio että urheilullinen oikeudenmukaisuus saavutetaan.