Kartoittaja on henkilö, johon ratamestarilla on suunnistuslajista riippuen varsin kiinteä suhde. Kartoittaja voi olla oman seuran talkoolainen tai ulkopuolinen ammattilainen, mikä tietysti vaikuttaa siihen, paljonko kartoittajan aikaa on soveliasta ja mahdollistakaan käyttää.
Kartoittajan kanssa on järkevää sopia rajakohdat, mitkä loppuvaiheen työt kuuluvat vielä kartoittajalle ja mitkä ovat jo ratamestarityötä. Eri kartoittajilla ja seuroillakin on erilaisia käytäntöjä siinä, tekeekö kartoittaja mahdolliset kartoituksen viimeistelyt ja pienet päivitykset ennen kilpailua vai kuuluvatko ne ratamestarille. Myös erilaiset karttasihteerityöt voivat vaihdella kartoitukseen tai ratamestarityöhön kuuluvina. Erilaiset työnjaot ovat mahdollisia, kunhan vastuista on sovittu hyvissä ajoin etukäteen.
Varsinkin suurtapahtumissa ja arvokilpailuissa on järkevää, jos kartoittaja on ratamestarityön ja kilpailujärjestelyjen tukena jopa kisapäiviin saakka.
Kartoittaja tai useamman kartoittajan ryhmä tekevät silloin karttojen viimeistelyt, viime hetken karttapäivitykset ja karttajulkaisujen ulkoasut sekä valmistelevat kartat painokuntoon. Pätevä kartoittaja voi hoitaa myös karttojen painatukseen ja tulostukseen liittyviä tehtäviä.
Toinen vaihtoehto on, että kartoittaja kartoittaa vain ns. emokarttatiedoston kertaalleen valmiiksi ja ratamestarit ylläpitävät karttaa ajantasaisena tapahtumaan asti ja viimeistelevät sen (esim. viimeiset maastopäivitykset, karttalehtijako ja karttojen ulkoasut). Tämäkin tapa on hyvin mahdollinen, jos seuran ratamestariryhmässä on osaamista ja kokemusta kartoituksesta ja karttasihteerin tehtävistä.
Tilattaessa uusi kartta metsä-, sprintti- tai tarkkuussuunnistukseen on hyvä sopia kartoittajan kanssa näytteen toimittamisesta karttaprojektin alkuvaiheessa. On hyödyllistä tehdä myös yhteinen maastokatselmus kartoittajan ja kartan tilaajan kesken kartoituksen alkaessa. Maastossa voidaan vielä keskustella maaston erityispiirteistä. Kullakin kartoittajalla on toki oma tyylinsä, mutta näytteeseen tutustuminen mahdollistaa keskustelun ja tyylin hienoisen viilaamisen. Kun jo suurin osa kartasta on tehty, tyyliä ei enää ole mielekästä lähteä muuttamaan, koska silloin alue jouduttaisiin käymään uudelleen läpi.
Lopullisen kartan julkaisumittakaavan ei pitäisi vaikuttaa kartoitustyöhön, vaikka yleensä kartoittajalla kyllä on jo tiedossa tuleva kisamuoto ja mahdolliset mittakaavat. Kaikki kartat tehdään kuvausohjeiden mukaisilla mittakaava-asetuksilla ja karttamerkkien mitoilla. Suunnistuskartta voidaan lopulta julkaista samasta kartoituksesta ja tiedostosta 1:15 000, 1:10 000 ja 1:7 500 mittakaavoissa.
Kaikki kartat tehdään kuvausohjeiden mukaisilla mittakaava-asetuksilla ja karttamerkkien mitoilla.
Hiihto- ja pyöräsuunnistuskartat ovat varsin pelkistettyjä. Kun liikkuminen tapahtuu lähinnä urilla, olennaista kartalle piirrettävää on vähemmän. Vauhdin ja tärinän vuoksi kartan lukeminen on myös haastavampaa, joten kovin pieniä yksityiskohtia ei juuri kannata piirtää.
Pyöräsuunnistuksessa ratamestari usein tekee urastolle lopullisen luokituksen, hiihtosuunnistuksessa ratamestari suunnittelee ja usein myös ajaa uratkin. Näissä lajeissa ratamestari on oikeastaan kartoittajana itsekin ja suhde karttapohjan laatijaan voi jäädä irrallisemmaksi. Toisaalta ratamestarilta vaaditaan näissä lajeissa varsin laajaa osaamista kartan piirtämisestä ja tulostustekniikasta. Tärkeää on, että eri työvaiheisiin kartoituksessa ja ratamestarityössä on riittävästi henkilöresursseja ja aikaa käytettävissä. Vaarana voi olla, että kisojen lähestyessä olisi liian paljon samanaikaisia tehtäviä yhdelle henkilölle. Ammattitaitoinen ja riittävän suuri työryhmä on tässäkin tapauksessa tarpeellinen.