5.1 Rastipisteiden tarkistus

Ratamestareissa on kahta koulukuntaa: toinen suunnittelee radat valmiiksi kartalla tai tietokoneella ja menee maastoon merkitsemään pisteet, toinen taas käy maastossa etsimässä kiinnostavia rastipisteitä ja koostaa niistä sopivat radat. Molemmissa ratkaisuissa on etunsa, mutta hyviä reitinvalintavälejä syntynee paremmin ensin mainitulla menetelmällä.

Ratamestari merkitsee kilpailun rastipisteet maastoon viemällä paikalle ratamestarin prikan, pienen merkin, josta ilmenee rastin tunnus.

Prikka voi sisältää myös ratamestarin nimikirjaimet ja yhteystiedot ja tapahtuman nimen ja päivämäärän, sillä prikka on viesti paitsi kilpailunvalvojalle, mutta myös kaikille maastossa liikkuville.

Merkinnät tehdään säänkestävällä kynällä, joka kestää vettä ja auringonvaloa.

Ratamestarin prikka sijoitetaan rastikohteeseen paikalle, johon rastilipun tolppa tulee. Ilkivallan välttämiseksi merkintä voi olla varsin matalallakin, mutta valvojan ja rastipukin tekijän on kuitenkin pystyttävä löytämään kohde.

Pyöräsuunnistuksessa merkinnän tukena voidaan käyttää biohajoavaa värispraytä, samoin tarkkuussuunnistuksessa tehtävän rastilippujen paikat voi kätevästi merkitä väritäplällä. Hiihtosuunnistuksessa rastin merkitseminen on hankalaa, koska lumi voi peittää sprayjäljet tai merkit, ja siksi ratamestarin prikat onkin talvella sijoitettava korkeammalle. Sprinttisuunnistuksessa rastipisteet kannattaa myös tallentaa kännykkäkameralla, sillä merkin jättäminen ei aina ole mahdollista tai ne saatetaan varastaa.

Maastokäynnillä ilmenee usein, ettei rastipisteeksi valittu paikka ole sittenkään hyvä, yksiselitteinen rastipiste. Joskus ongelma poistuu korjaamalla tai täsmentämällä karttaa rastin ympäristöstä. Rastipiste voi myös olla aiottujen sarjojen näkökulmasta turhan vaativa, turhan helppo esimerkiksi liian hyvän näkyvyyden vuoksi, tai fyysisesti tarpeettoman vaarallinen. Tällöin joudutaan vaihtamaan joko rastipistettä tai pisteellä käyviä sarjoja. Rastipiste voi olla huono myös, jos sen välittömässä läheisyydessä on arkaa kasvillisuutta tai muita luontoarvoja. Suurehkoissa tapahtumissa joudutaan myös miettimään rastipisteen läpijuostavuutta.

Maastokäynnin tuloksena joudutaan usein vaihtamaan joko rastipistettä tai pisteellä käyviä sarjoja.

Rastipisteen siirtäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa reitinvalintoihin. Hyvän reitinvalintavälin säilyttäminen on lähes aina tärkeämpää kuin se, että reitinvalintavälin aloittava tai lopettava rastipiste on vaativin mahdollinen – ympäristökysymyksiä tällä argumentilla ei voine kuitenkaan ohittaa. Rastipisteen siirtäminen saattaa johtaa myös viereisen rastin muuttamiseen, jos joudutaan noudattamaan sääntöä, jonka mukaan lähekkäisten rastien tulee olla erilaisissa rastipisteissä.