5.2.ST Rastinmääritteiden laatiminen

Rastinmääritteet laaditaan voimassa olevan IOF:n ohjeen mukaisesti ratasuunnittelutyön osana ratamestariohjelmaa käyttäen.  Kun kartat nykyään enimmäkseen tulostetaan, rastiympyrät osuvat kartalla aina paikalleen. Tästä seuraa, että esimerkiksi oikeaa kohdetta osoittavista sarakkeen C tarkenteista (itäinen, keskimmäinen, ylempi jne.) voidaan suunnistuksessa osittain luopua.

Erityisesti tämä koskee tilannetta, jossa rastiympyrän laidoilla on satunnaisia kiviä ja rastinmääritteeksi on aiemmin laitettu “keskimmäinen kivi” siksi, että ympyrässä on useita kiviä. Tällainen rastinmäärite ei välttämättä ole ollut erityisen informatiivinen.

Jos taas ympyrän keskiosassa on kaksi kiveä, rastinmääritteellä on edelleen luontevaa tuoda esiin, onko rasti jommassakummassa kivessä vai niiden välissä.

Missä näistä esimerkeistä rastinmäärite
”keskimmäinen kivi” on mielestäsi informatiivinen?

Käytännössä rastinmääritteet laaditaan tai ainakin täsmennetään yleisimmin maastossa ratamestarin prikkoja vietäessä.

Rastien lisäksi rastinmääritteillä määritellään myös suunnistusradan alkukohta, ”K-piste”, jonka sijainti on lähtökolmion keskipisteessä. Joskus K-pisteelle ei tahdo löytyä luontevaa rastinmääritettä, jolloin joudutaan turvautumaan sellaisiin mielikuvituksellisiin määritteisiin kuin ”pellon pohjoisosa”. Helpointa kuitenkin on, kun K-piste on jokin maastossa ja kartalla tunnistettava ja määriteltävissä oleva kohde.

Mikäli K-piste sijaitsee erillään lähtöpaikasta, lähtöpaikkakin merkitään maastossa ratamestarin prikalla ja näiden välisen viitoituksen pituus ilmoitetaan rastinmääritteessä. Erillisellä lähtöpaikalla ja maalilla ei ole rastinmääritettä.

Mikäli rastipistettä muutetaan maastossa, on rastinmääritteen tietojen päivittäminen syytä tehdä heti maastosta palattaessa.

RR-rasteilla ei käytetä rastinmääritteitä, mutta rastien vientiä ja valvontaa helpottamaan nämä voi toki kirjata. Samassa yhteydessä kannattaa tehdä muistiinpanot siitä, onko maastossa kenties valmiiksi kaatunut puu ekopukiksi tai muuta pukin rakentamiseen sopivaa materiaalia. Sprinttisuunnistuksessa muistiinpanoihin voi olla hyvä kirjata, jos leimasin teipataan kaiteen päähän tai minkälainen pukki paikalle olisi tuotava. Jos rastipukin sijoituksessa on jotakin erityistä, myös tämä on hyvä kirjata ylös; ratamestari voi esimerkiksi laatia pukintekijälle piirroksen paikasta tai piirtää pukin piirustusohjelmalla valokuvaan. Tarkkuussuunnistuksessa on hyvä laittaa muistiin, onko kohta niin kallioinen, että rastilipun kepille tarvitaan erillinen lisätuki pitämään keppiä pystyssä tuulisissakin oloissa.

Maalin paikka merkitään maastossa ratamestarin prikalla niin ikään, mutta maalin ei tarvitse olla rastipisteen tapaan määritetty maastonkohta.

Rastinmääritteiden liittäminen kartalle vaihtelee toteutustavaltaan hieman riippuen ohjelmistosta. Perustekniikka on kuitenkin pitkälti samankaltainen. Ratamestarin tulee tarkistaa kilpailusäännöistä, mitä rastinmääritteiden esittämisestä kartalla vaaditaan (saa olla, pitää olla, muu vaatimus) työn alla olevassa kilpailumuodossa. Tämä vastaa samalla kysymykseen, tarvitaanko rastinmääritteet myös irrallisina lähdössä.

Rastinmääritteiden antamisesta ks. lukua 6.6.

Hiihto- ja pyöräsuunnistuksessa rastit sijoitetaan uran varteen reitinvalintojen kannalta sopivaan kohtaan, eikä kohdassa ole mitään ”rastipistettä”, jota voitaisiin rastinmääritteellä tarkemmin kuvata. Näissä lajeissa rastin järjestysnumeron perään kartalla laitetaan sen koodinumero. Koodiluettelon saa esittää myös kartan reunassa, mikäli rastinumeroiden yhteyteen ei millään saada mahtumaan myös koodinumeroita, mutta usein muut luettavuutta parantavat ratkaisut, esimerkiksi kartanvaihto tai rastien vähentäminen, tuottavat yleensä toimivamman ratkaisun kilpailijan kannalta.

Tarkkuussuunnistuksessa rastinmääritteissä on eräitä poikkeussääntöjä, joilla ilmaistaan kussakin tehtävän rastilippujen lukumäärä sekä tehtävän katselusuunta. Nämä tiedot merkitään sarakkeisiin B ja H. Saraketta B käytetään tehtävään sisältyvien rastilippujen määrän ilmoittamiseen. Esimerkiksi merkintä A-D tarkoittaa, että tehtävän ratkaisupaalulta nähdään maastossa tehtävään liittyen 4 rastilippua. Sarakkeessa H ilmoitetaan, mihin suuntaan tehtäviä ratkaistaan ratkaisupaalulta tähystäen. Esimerkiksi nuoli länteen tarkoittaa, että tehtäviä tähystetään ratkaisupaalulta katsoen länteen. Tämä merkintä on hyödyllinen tehtävissä, joissa polku kiertää rastin ympäri ja tehtävän ratkaisu olisi teoriassa mahdollista useasta kohtaa rataa. Näiden muista lajeista poikkeavien merkintöjen lisäksi tarkkuussuunnistuksessa on käytössä useita rastinmääritteiden merkitystä täsmentäviä määritelmiä. Nämä on koottu kattavasti “Elit-tason tarkkuussuunnistuksen tekniset ohjeet” -oppaaseen.