6.1.S Ympyröiden kohdistaminen / suunnistus

Ennen katkontaan ryhtymistä on syytä tarkistaa, että rastiympyrät on keskitetty tarkasti. Pistemäisen kohteen rastiympyrä (kivi, kumpare, kiviryhmä, kaivo, lähde jne.) keskitetään aina siten, että kohde on ympyrän keskellä, riippumatta sitä, millä puolella kohdetta rastilippu fyysisesti ja rastinmääritteen mukaan sijaitsee.

Viivamaisen kohteen risteykseen, mutkaan tai haaraan (oja, aita, polku) rastiympyrä keskitetään keskelle risteystä tai vastaavaa. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos kohde on ylipääsemätön (ylipääsemätön aita, ylipääsemätön joki jne.) ja on erityisesti tarpeen ilmaista rastinmääritteen lisäksi myös karttakuvassa, millä puolella ylipääsemätöntä kartan viivakohdetta rastilippu on. Tällainen erityinen tarve on ainakin silloin, kun rastinmääritteitä ei tarjota irrallisina.

Tällaisissakin tilanteissa voisi harkita, että rastinmäärite ja rastikohde ovat joku muu kuin ylipääsemätön aita, niin että käytännössä rastipiste pysyy kuitenkin lähes samana, mutta rastin kohdistaminen on selkeämpää (esim. aidan reunalla oleva aukio, kovapintainen alue tai puu rastipisteeksi). 

Selkeän rastipisteen valinta sprintissä

Rastipiste aidan kulma. Vaikea määrittää millä puolella?

Valitsemalla selkeämmän rastipisteen voit välttää kohdistuspisteen käytön.
Puu
Kovapintaisen alueen pohjoisosa
Kuviorajan pohjoiskulma

Korkeuskäyrät eivät ole viivakohteita, vaan ne ovat aluemaisia kohteita yksinkertaistaen kuvaavia viivoja. Kukkuloilla, nenillä, notkoissa ja aluekohteissa yleensäkin ympyrä keskitetään siihen osaan kohdetta, missä rastilippu on. Jos rasti on notkon keskellä, rastiympyrää ei tällöin keskitetä notkon äärtä kiertävän käyrän mukaan vaan keskelle notkoa. Sama koskee muitakin aluekohteita, esimerkiksi soiden ja aukioiden reunoja.

Jos aluekohde, esimerkiksi aukio tai kukkula, on kuitenkin kovin pieni, on suositeltavaa kohdistaa rastiympyrä kohteen keskelle. Näin vältetään optinen harha, joka muodostuisi, jos esim. pienessä kukkulassa kohdistus tehtäisiin kukkulan reunaan. Tällöin syntyisi vaikutelma, että ympyrä on tyhjän päällä. Ratamestari voi valita tilanteen mukaisesti kohteen kohdistamistavan, jottei optista harhaa muodostu.