6.5 Kielletyt alueet ja reitit

Osa alueista on kiellettyjä jo käytettyjen karttamerkkien perusteella, esimerkiksi piha-alueet ja mustalla raidoituksella merkityt pysyvästi kielletyt metsäalueet. Sprinttisuunnistuksessa kiellettyjä karttamerkkejä on enemmän (mm. tummanvihreät alueet ja viivat, ylipääsemättömät jyrkänteet ja aidat sekä syvät vedet).

Maastossa voi näiden lisäksi olla kiellettyjä alueita maanomistajasuhteiden, metsänhoidon ja ympäristökysymysten vuoksi. Lisäksi järjestäjä voi oma-aloitteisesti kieltää alueita niiden vaarallisuuden vuoksi tai ratateknisistä syistä. Järjestäjän on syytä huomata, että esimerkiksi pistepellot, moottoritiet ja rautatiet eivät ole karttanormien näkökulmasta kiellettyjä alueita, joten niillä liikkuminen on tarvittaessa erikseen kiellettävä kartan merkinnöillä.

Suunnistajan tai suunnistussuorituksen kannalta liikkumiskiellon syyllä ei ole merkitystä, joten nämä kaikki merkitään karttaan samoja merkintätapoja käyttäen.

Suunnistustapahtuman aikana kiellettyjä maastoalueita kielletään kielletyn alueen violetilla vinoruudutuksella.

Jos kielletyn alue ei rajaudu maastossa ja kartalla selkeästi mihinkään, alue on hyvä nauhoittaa yhtenäisellä nauhalla. Tällöin kielletylle alueelle piirretään yhtenäinen reunaviiva. Ympäri asti nauhoittaminen on luontevaa esimerkiksi pienehköillä luontokohteilla (tässä kosteikot rinteessä), mutta laajemmalla kielletyllä alueella voidaan tyytyä nauhoittamaan vain ne reunat, joihin suunnistajat saattavat törmätä.

Kielletty alue voidaan osoittaa maastossa yhtenäisen nauhan sijasta myös nauhanpätkin. Tällöin alueen laita merkitään violetilla katkoviivalla.

Jos kielletty alue rajautuu sekä maastossa että kartalla selvästi, esimerkiksi tiehen tai selvään tai erittäin selvään kuviorajaan, nauhoja ei välttämättä tarvita eikä alueen reunaan piirretä reunaviivaa lainkaan. Kiellettyä aluetta piirrettäessä on oltava erittäin huolellinen, jottei suunnistajalle jää selväksi, onko esimerkiksi aukon reunaan jätetty sallittu reitti vai ei.

ISOM2017-2 suunnistuskarttanormin mukainen kielletyn alueen vinoruudutus peittää karttakuvauksen hyvin tehokkaasti, jolloin kielletyn alueen vieressä suunnistaminen on ollut joissakin tapauksissa hankalaa.

Suomessa on katsottu, että kielletyn alueen karttakuvausta
voidaan tarpeen vaatiessa tuoda paremmin esiin
muutamilla vaihtoehtoisilla tavoilla:

Tulostekartoilla voidaan määritellä kielletyn alueen symbolin väriksi alempi ns. rastiympyrän violetti peittävän violetin sijaan, jolloin musta ja ruskea väri jäävät näkyviin.
Kielletyn alueen symbolin viivoja voidaan ohentaa tai harventaa kevyesti.

Isoilla kielletyillä alueilla voidaan piirtää kevyesti vain reunat, jolloin alueen keskiosan karttakuva näkyy normaalisti.

Kielletty reitti voidaan osoittaa violeteilla rukseilla (merkki 711). Merkki tarkoittaa, että reittiä ei saa käyttää, mutta se voidaan kuitenkin ylittää kohtisuoraan. Kielletyn reitin merkintöjen sijoittelussa tulee olla erityisen tarkkana tilanteissa, joissa kielletyn maantien rinnalla kulkee kevyen liikenteen väylä. Suunnistajan ei pidä joutua arvaamaan, onko myös kevytväylä kielletty vai ei.

Hiihto- ja pyöräsuunnistuksessa kiellettyjä uria (yleensä teitä) voidaan violettien ruksien lisäksi merkitä violetilla Z-viivalla (sahalaitaviiva), joka kieltää myös reitin ylittämisen sahalaitavioletin kohdalta. Sahalaitaviiva katkaistaan ylityspaikan kohdalta. Suunnistuksessa merkki ei ole käytössä.

Esimerkiksi rautatiet ovat lajisääntöjen (3.61 f) mukaisesti pääosin kiellettyjä sekä seurata että ylittää samassa tasossa. Jos kartta jatkuu raiteiden toisellekin puolen, violetit ruksit eivät karttateknisessä mielessä riitä kieltämään radan ylittämistä, koska ne kieltävät vain pituussuuntaan kulkemisen. Siksi rautatiealue tulee kartalla erikseen kieltää joko oliivinvihreällä (luonteva erityisesti sprinttikartalla) tai kielletyn alueen merkillä. Järjestäjän kannattaa usein selkeyden vuoksi korostaa merkillä 710 sallittua ylityskohtaa.

Sallitun ylityskohdan merkillä voidaan myös korostaa tai lisätä muita järjestäjän suosittelemia tai mahdollistamia ylityskohtia (ojan ylitys, tien ylitys, kielletyn pihamaan ylitys), mutta näiden käyttäminen on suunnistajalle vapaaehtoista, ellei merkki liity pakolliseen viitoitukseen. Kiellettyjen alueiden rinnalla tai niiden sijasta suunnistajia voidaan ohjata myös pakollisilla viitoituksilla, viitoituksista ks. lukua 6.3

Sprinttisuunnistuksessa on käytetty violetteja viivoja (ylityskielto, merkki 708) kuvaamaan järjestäjän rakentamia ratateknisiä aitoja (näistä edellä luku 1.3.2.S ja 2.S.4). Tällaiset aidat saattavat sekoittua rastiväliviivoihin ja kielletyn alueen reunoihin, jolloin piirtäminen mustalla on usein selkeämpää. Katkaistaessa erittäin pieniä kapeikkoja niiden sulkeminen on toteutettavissa parhaiten piirtämällä kapeikkoon pieni tilapäisesti kielletty alue (symboli 714).

Tarkkuussuunnistuksessa on näiden lisäksi käytetty violettia poikkiviivaa (ylityskielto) katkaisemassa sellaisia polkuja, joita suunnistaja ei saa käyttää.