7.4 Ratamestari ja valvoja

Kilpailuhakemuksessa kansalliseen kilpailuun nimetään kilpailunvalvoja ja ratavalvoja. Kilpailunvalvoja valvoo periaatteessa kaikki järjestelyt kahvion pullan laadusta alkaen, mutta keskittyy varsinaisiin kilpailun elementteihin (kartat, tulospalvelu jne.). Ratavalvoja tarkistaa, että radat on laadittu lajisääntöjen mukaisiksi ja että rastit ovat paikoillaan ja löydettävissä karttakuvan perusteella. Kansallisessa kilpailussa kilpailunvalvoja ja ratavalvoja ovat yleensä sama henkilö. Arvokilpailuihin Suunnistusliitto nimeää teknisen asiantuntijan (TA), joka toimii kilpailunjärjestäjän tukena ja yhdyshenkilönä liittoon. TA toimii tällöin kilpailunvalvojana.

Kansallisissa ja arvokilpailuissa valvojalta edellytetään I luokan ratamestaripätevyyttä. Vaikka I luokan ratamestarikortti muodollisesti oikeuttaa valvomaan kaikkien suunnistuslajien kilpailuja, kilpailunvalvojan on syytä pidättäytyä tehtävistä, joihin hänellä ei ole osaamista: esimerkiksi pyöräsuunnistuskilpailua ei pidä lupautua valvomaan, jos itsellä ei ole pyöräsuunnistuskokemusta. Valvojan tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii kyseisen lajin ja sen suunnistusajattelun tuntemusta, eikä lajia tuntematon valvoja välttämättä tunnista ongelma- tai riskikohtia.

Valvojan tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii kyseisen lajin ja sen suunnistusajattelun tuntemusta

Valvoja on parhaimmillaan järjestäjälle resurssi, jolta saa tietoa siitä, miten vastaavanlaisissa tilanteissa on muissa seuroissa toimittu.

Hän on myös ratamestarille kriittinen yhteistyökumppani. Jos valvoja ei esitä valvonnan aikana mitään kritiikkiä tai korjausehdotusta, hän ei luultavimmin ole tehnyt tehtäväänsä huolella. Ratamestarin kannattaa myös itse olla aktiivinen ja kysyä mielipidettä niistä asioista, joista on epävarma. Kaikista havaitsemistaan ongelmista valvojan pitäisi kertoa suoraan ratamestarille, sillä on parempi, että palaute tulee valvojalta kuin että vihainen palaute tulee vasta kilpailijalta suorituksen jälkeen.

Kansallisen kilpailun valvoja valvoo, että kilpailu vastaa Suunnistusliiton määrittämää kansallisen kilpailun laatustandardia, joka koostuu lajisäännöistä, rastimääriteohjeesta, IOF:n suunnistuskarttanormeista ja muista lajiliiton antamista määräyksistä. Valvojan tulee muun muassa tarkistaa, että radat soveltuvat kyseiseen kilpailuun ja  erityisesti kullekin sarjalle taitotason ja fyysisten vaatimusten osalta.  Ratapituuksien tulee vastata ohjeaikoja tai kilpailusta ennen ilmoittautumista annettuja tietoja; SM-kilpailun järjestäjä ei luonnollisesti voi poiketa lajisääntöjen ohjeajoista. Kilpailukarttojen osalta valvoja tarkistaa ratamerkintöjen luettavuuden (katkonnat jne.) ja tulostuslaadun. 

Valvojan tehtäviin kuuluu erityisesti varmistaa, että järjestelyt tuottavat tapahtuman, jossa
urheilullinen oikeudenmukaisuus (ks. 1.3.1)
mahdollisimman hyvin toteutuu.

Valvojan on tunnistettava myös riskipaikat kiellettyjen alueiden ja reittien käyttämiselle ja varmistettava, että järjestäjä valvoo kieltojen noudattamista.

Toinen tärkeä tehtävä on varmistaa kilpailun turvallisuus, mikä korostuu kovavauhtisissa hiihto- ja pyöräsuunnistuksessa. Valvojan on tutustuttava vilkkaiden teiden ylityskohtiin ja niiden turvajärjestelyihin, lähdön ja maalin järjestelyihin turvallisuusnäkökulmasta (riittävä väljyys ym.) ja lähtökaavioon ja ratoihin erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia sarjoja maastossa on samaan aikaan samoilla alueilla etenemässä ja mihin kulkusuuntiin.

Kolmas tärkeä tehtävä, joka valvojan on syytä vaatia järjestäjältä, on aikataulu.  Aikataulu niin ratamestarityön kuin kokonaisuudenkin osalta tulee käydä läpi järjestäjän kanssa varmistaen sen realistisuus. Aikataulussa tulee olla joustovaraa yllätysten varalle. Valvojan tehtäviin kuuluu valvoa aikataulussa pysymistä. Valvoja tarvitsee uskottavaa aikataulua myös rytmittääkseen omaa työtään.

Valvojan yleinen ote toimintaansa on järjestäjää tukeva ja opastava, mutta järjestäjän on kuitenkin muistettava, että valvoja on tehtävässään viime kädessä Suunnistusliiton edustaja ja että kilpailuhakemuksessa valvojalta vaaditaan korkeampaa pätevyyttä kuin ratamestarilta.

Jos ratamestari ei valvojan perustellusta ja asiallisesta kehotuksesta huolimatta muuta tekemiään ratkaisuja, asiaa käsitellään kilpailunjohtajan kanssa. Jos yksimielisyyttä ei tavoiteta, asia siirtyy Suunnistusliiton tapahtumapäällikön ratkaistavaksi (lajisäännöt, liite D, 2.25).

Käytännön työssä valvojan on huomioitava, että järjestäjällä on oikeus järjestää heikkolaatuiset kilpailut, kunhan ne ovat lajisääntöjen mukaiset ja urheilullinen oikeudenmukaisuus riittävässä määrin toteutuu. Valvoja voi toki antaa myös vinkkejä tapahtuman kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi, mutta valvojan on syytä käyttää veto-oikeuttaan säästeliäästi. Tarvittaessa valvoja voi antaa laatupoikkeamista valvojan lausunnon, joka järjestäjän on julkaistava.