8 Ratamestarin kehittyminen

Ratamestarin urapolku

Ratamestarityössäkin pätee vanha sanonta, jonka mukaan kukaan ei ole seppä syntyessään. Kynnys ratamestarityöhön alenee, jos ensin toimii ratamestariryhmän jäsenenä ammentaen oppia kokeneemmilta ja myöhemmin kokeilee omien siipien kantamista. Seuran harjoitusten ja iltarastiratojen suunnittelusta voi edetä vaativampiin tehtäviin, kenties aikanaan jopa MM-kilpailun pääratamestariksi.

Palaute radoista

Palaute on arvokasta ratamestarin tehtävissä kehittymisen kannalta. Osallistujat saattavat antaa palautetta spontaanisti tai heiltä voidaan kerätä tietoa. Koska spontaani palaute on usein kriittistä, on perinteisesti ajateltu, että ellei spontaania palautetta tule, kilpailu on sujunut hyvin. Kehittymishaluisen ratamestarin ja järjestäjän kannattaa kuitenkin myös kerätä palautetta.

Kuva Mikko Niskanen, Viestiliiga

Ratamestari voi tarkkailla suunnistajien etenemistä maastossa kilpailun aikana ja haastatella suunnistajia kilpailukeskuksessa suorituksen jälkeen. Ratamestari voi kysellä esimerkiksi eri sarjojen pyöräsuunnistajien käyttämistä reitinvalinnoista ja perusteluista. Tällöin vastaan saattaa tulla reitinvalintoja, joita ei itse tullut ajatelleeksikaan.

Palautteen kerääjinä myös muut toimitsijat, erityisesti maalin ja ravintolan väki, ovat ratamestarille hyvät lisäkorvat ‒ jokuhan saattaa jopa kokea noloksi palautteen antamisen suoraan ratamestarille.

Ratamestari voi myös kerätä palautetta verkossa lomakkeella tapahtuman jälkeen, samoin GPS-seuranta tai reittipiirrokset antavat arvokasta tietoa. Palautelomakkeen voi laatia Google Formsilla tai vastaavalla työkalulla tai voi hyödyntää esimerkiksi keskustelupalstatyyppisiä työkaluja.

Kaikilla suunnistajilla on oma näkemyksensä radasta, jonka juuri on suunnistanut, ja näkemyksen taustalla vaikuttaa sekin, miten kyseinen suunnistaja on ratamestarin laatimassa tehtävässä onnistunut. Yleensä tehdystä virheestä syytetään ensin ratamestaria ja vasta tunteiden tasaannuttua suunnistaja voi huomata tekemänsä virheen juurisyyn. Saatu palaute on osattava myös suhteuttaa ja siitä on pystyttävä poimimaan ne kohdat, jotka palvelevat omaa kehittymistä.

Kuva Mikko Niskanen, Viestiliiga

Tässä yhteydessä on vielä kerran paikallaan muistuttaa vaikean radan olevan varsin helppo laatia, mutta aloittelijalle laadittavan helpon radan laatiminen on vastaavasti useimmiten vaativa tehtävä. Maaston jo perusteellisesti tunteva ratamestari helposti aliarvioi maaston vaativuuden sitä ennestään tuntemattomalle suunnistajalle.

Huippusuunnistajan ja harrastesuunnistajan näkemys samasta radasta on todennäköisesti aivan erilainen, ja kummankin odotukset ovat ennen suunnistusta olleet omaan kokemustasoon perustuvia.

Palaute koejuoksuista ennen kilpailua

Kansallisissa ja suuremmissa kilpailuissa ratamestarin työhön kuuluvat koejuoksutilaisuudet. Oman seuran suunnistajat juoksevat koemielessä läpi joko kokonaisia ratoja tai yksittäisiä rastivälejä ja antavat ratamestarille palautetta. Koejuoksuilla varmistetaan mm. ratamestarin arviota suunnistajan etenemisnopeudesta maastossa sekä vertaillaan reitinvalintojen edullisuutta. Samalla voidaan saada kommentteja tehtävien vaativuustasosta, rastipisteistä ja rastinmääritteistä. Koejuoksut usein sekoitetaan etenkin puheissa tarkistusjuoksuihin, jotka tehdään hiukan ennen kilpailun alkua sen tarkistamiseksi, että kaikki on maastossa valmiina.

Muita tietolähteitä

Useimpien ratamestareiden oma kilpasuunnistuskokemus on pääosin kertynyt ylimmillään kansallisen huipputason tapahtumista, kuten SM-kilpailuista. Osallistuminen kansainvälisiin tapahtumiin muissa maissa, esimerkiksi Ruotsin O-Ringenille, antaa lisää näkemystä ratasuunnitteluun auttaen näin pysymään ajan tasalla vallitsevista trendeistä.

Oman aikataulun hallinta

Tarvittava työmäärä ja kurinalaisuus aikataulun hallinnassa riippuu tapahtuman tasosta.

Seuran harjoitukseen tai iltarasteille riittää yleensä noin viikon kokonaisaika rastipisteiden kelpuuttamisen, ratojen piirtämisen ja tulostustiedostojen (oletuksena tietokoneavusteinen ratasuunnittelu) laatimisen kautta karttojen noutamiseen valitusta tulostuspaikasta sekä toimittamiseen suunnistuspaikalle.

Rastiliput ja -leimasimet viedään maastoon yleensä tapahtumaa edeltävinä päivänä samalla niiden kunto tarkistaen. Samoin rastien koodit toimitetaan tulospalvelun käyttöön. Mikäli rasteja ei jätetä maastoon pidemmäksi aikaa vaikkapa omatoimiharjoittelua varten, ne voidaan poistaa jopa heti tapahtuman päätyttyä. Oleellista on, että kaikki maastoon viety myös tulee poistetuksi sieltä. Oletuksena edellä on maastonkäyttölupien olevan kysyttyinä ja voimassa.

Aluemestaruuskilpailujen ja kansallisen tason kilpailujen osalta ratamestarityö venyy edellä oleviin verrattuna. Sekä suunniteltavia ratoja että maastoon vietäviä rasteja on enemmän. Optimitilanteessa ratamestari tutustuu maastoon kilpailun ajankohtaa vastavana ajankohtana edellisenä vuonna. Tällöin voidaan paremmin arvioida näkyvyyttä ja kasvillisuuden vaikutusta juoksunopeuteen kilpailuajankohtana. Nämä taas vaikuttavat suunnittelussa ratapituuksiin, jotka on määritelty lajisäännöissä suorituksen ohjeellisena kestoaikana kilpailumuodoittain. Ratamestarityön eräänlainen alkuhetki on kilpailun hakemisaika ja päättymishetki aikanaan kilpailun jälkeinen rastien poistaminen maastosta ja tarvikkeiden varastointi tulevaa käyttöä varten.

Aikataulun laadinnan osalta tulee muistaa myös yhteydenpito valvojiin, joista isommissa kilpailuissa voi olla useampikin ja kilpailunvalvoja erikseen. Valvojalle on varattava riittävästi aikaa aineistoon tutustumiseen ja maastokäynteihin eri vaiheissa.

Ratamestarityön aikataulua voi olla luontevaa lähteä rakentamaan takaperoisesti kilpailun alkuhetkestä kohti ratamestarityön aloitusta. Tämä toimintamalli antaa samalla käsityksen eri vaiheiden riippuvuussuhteista toisiinsa. Seuraava esitys ei ole ”kiveen kirjoitettu”, vaan se on tarkoitettu vain antamaan peruskäsitys ajantarpeesta. Esimerkinomaiset aikamäärät ovat miinusta ennen edellistä vaihetta: tarkistusjuoksun voisi suorittaa 4 tuntia ennen kilpailun alkua, kartat luovutettaisiin vuorokauden verran tätä aikaisemmin jne.

Ratamestarin aikataulu

  • Tarkistusjuoksut; -4 h
  • Pussitettujen karttojen valmistelu lähtöhenkilöstölle luovutettavaksi; -1 pv (Ratamestari voi lisäksi käydä lähdössä varmistamassa karttojen lajittelun oikeellisuuden kilpailusarjoille)
  • Rastien varustelu käyttäen apulaisia; -2 … -3 pv
  • Karttojen pussitus, tarvittaessa pussien saumaus; -2 pv henkilökohtaisessa kilpailussa, jossa osallistujia alle 1 500 (mahdollinen karsintakilpailu tai viesti lisäävät aikatarvetta). Esimerkiksi SM-viestin (2020) karttojen pussitus ja saumaus tehtiin yhdeksän henkilön voimin vaihetyönä ja aikaa kului yli 8 h sisältäen lyhyet lepotauot. Käytössä oli yksi saumauslaite. Karttojen koodaus viestihajontoihin tehtiin myöhemmin erikseen ratamestarin ohjaamana, käytössä oli karttapusseihin liimattavat tarralaput, joissa koodi printattuna.
  • Karttojen nouto / vastaanotto painosta (tulostuksesta), laaduntarkastus; -1 … -3 pv
  • Ratatiedostojen viimeistely, tulostustiedostojen luonti ja lähetys, tiedostojen perillemeno varmistettava; -1 … -14 pv (SM-viesteissä 2020 oli lähes 90 ratatiedostoa, suunnistusviikoilla tiedostojen kokonaismäärä on jopa monikertainen)
  • Rastipukkien rakentaminen; -2 vko … -6 kk (tapahtumasidonnainen aikatarve, ratasuunnittelun etenemisen perusteella aloitettavissa jo varhain)
  • Ratojen suunnittelu ja rastipisteiden valinta; -3 kk (am-kilpailu, kansallinen) … -18 kk (arvokilpailu, suunnistusviikko). Etenkin arvokilpailuissa valvojat voivat edellyttää ratamestarin muuttamaan suunnitelmiaan, mikä tulee ottaa huomioon aikatarvearvioinnissa.
  • Maastotiedustelu; alkaen kilpailun hakemisesta

Ratamestarin ajankäyttö on kiinni pitkälti ratamestarin kunnianhimosta, yksilöllisistä ominaisuuksista ja avustajajoukon laajuudesta ja tehokkuudesta. Onnistuneen hiihtosuunnistuksen arvokilpailun voi järjestää viikossa ja iltarastit päivässä, mutta tällöin kyse on huippuratamestarista ja -seurasta. Eräässä mielessä suunnistus ja ratamestarityö muistuttavat toisiaan: onnistuneeseen suoritukseen pääseminen vaatii sitä, että hallitsee itsensä, tietää mitä tekee ja tunnistaa myös oman osaamisensa ja kuntonsa rajat.