Karttaliitteet – suunnistus
Erikoispitkä
H70-rata ratamestarikirjan työryhmän kommenteilla
Rata koettelee erittäin monipuolisesti erilaisia suunnistustaitoja, mm. rinnesuunnistusta, etenemistä suolla, peitteisellä ja avoimella alueella sekä pisteköyhällä alueella, jossa eteneminen perustuu suunnassakulkuun. Radassa on myös rytmikästä pitkien ja lyhyiden välien vaihtelua. Erikoispitkän ja pitkän matkan tyyppipiirteisiin kuuluvia pitkiin kiertoihin perustuvia reitinvalintavälejä rataan juuri kuulu, mutta toisaalta kilpailua myös markkinoitiin etukäteen sanoin ”ei mitään polkujuoksua”.
Kirjan työryhmä on kommentoinut muutamia ratoja tuodakseen esiin sellaisia kysymyksiä, joita ratamestari joutuu mietiskelemään työnsä aikana. Kommentit on tarkoitettu enemmänkin avuksi ja ideoiden lähteiksi tuleville ratamestareille kuin ryppyotsaiseksi kritiikiksi juuri kyseisiä ratoja kohtaan.
Ratamestarin kommentit: Matti Ylitalo, Loimaan Jankko, Sm-erikoispitkän ratamestari 2017
Sm-erikoispitkä on kilpailu, jonka ratamestariin kohdistuu monenlaisia, ristiriitaisiakin odotuksia. Oleellisimpana vaatimuksena pidetään reitinvalintaa. Yhteislähtö on kuitenkin määrätty kisamuodoksi, jotta saadaan ”mies-miestä-vastaan” taistelua, toisaalta jotkut haluavat useita kartanvaihtoja ja maksimaaliset hajonnat, jotta jokainen saisi juosta yksinään. Ja vielä pitäisi olla edes jotenkin kelvollinen ratakin.
Suunnittelin radat aluksi kartanvaihdoilla, jolloin keskuksen sijainnin takia vaihtoalue tuli lähelle lähtö 2:sta. Tästä luovuttiin, koska lyhyet yhteislähtöjen radat olivat menettämässä omat pitkät välinsä. Tämän jälkeen laadittiin mahdollisimman hyvät erikoispitkän radat, joissa kaikilla oli tilaa tehdä omia ratkaisuja. D21:ssä Kivelä käytti mahdollisuuden alkuosan pitkällä välillä ja karkasi jo siinä. H21:lläkin Hramov ja muutamat muut tekivät alussa lähes optimaalisen pitkän 3–4 välin, mutta peesasivat H20-sarjan Ojanahoa liian pitkään ja menettivät välin loppupuolella 30–60 sekuntia ollen silti ennen muita väliaikarastilla.
D21 ja H21 saivat mielestäni toimivat hajonnat. Naiset erosivat loppuun saakka, mutta H21 keräsi itsensä nippuun jopa kaikkien hajontalenkkien jälkeen lukuun ottamatta Kuukkaa, joka teki hyvät valinnat pitkin matkaa ja vauhtikin oli kohdallaan. Syntyvät 6 erilaista reittiä olivat mielestäni riittävät, kun fyysinen hajontakin otetaan huomioon. Silmukoiden osat olivat tarkoituksella eri pituisia, ettei solmukohtiin tulla samaan aikaan.
Jos nyt viisastuneena jotain muuttaisin, niin laittaisin ehkä H18:lle samanlaiset silmukat kuin D21:llä oli ja järjestäisin H21:lle pitemmän loppusuoran. Pisimmät välit olisi myös parempi saada kaikille loppupuolelle, mutta kokonaan toisin päin pyörivä paletti ei olisi tuohon maastoon ja kilpailukeskuksen sijaintiin onnistunut.
Pitemmällä aikavälillä olisi syytä miettiä, mitä erikoispitkän matkan kilpailulta varsinaisesti halutaan, sillä kaikkia vaatimuksia ei voi yhteen rataan sovittaa. Jos pitää juosta yksin, tehdään väliaikalähtö. Jos tehdään taisteluratoja, suuria hajontoja ei tarvita, kunhan on tilaa tehdä omiakin ratkaisuja.