
Karttaliitteet – suunnistus
Viesti
2010-luvulla SM-viesteissä on käytetty yleisimmin hajontamenetelmänä Vännesiä joko yksinkertaisena tai kerrottuna. Muutamana vuonna Farstaa on sekoitettu mukaan, esimerkiksi ensimmäiselle yhteiselle rastille asti. Pitempiä putkia on hyödynnetty enemmän fyysisesti vaikeammissa ja ”vieraammissa” maastoissa (Lakeaharju 2011, Leppävirta 2012, Saarijärvi 2013), mutta myös tutummissa maastotyypeissä (Nousiaisten H21-sarjan ankkuriosuus 2019). Loppuratkaisuna on käytetty niin putkea kuin hajonnallistakin rataosuutta, eikä ratojen kuulu ennustettavia ollakaan. Esimerkeiksi on valittu vuodet 2013 (Saarijärvi) ja 2018 (Rovaniemi).
AM-viesti
- Esimerkki pienviestistä Keski-Suomen AM-viesti
- Hajontamenetelmä Vännes
- La pitkän matkan ja su viestin ratojen linjat
SM-viesti
- Ratasuunnitteluperiaatteet SM-viesteissä 2010-
- Esimerkki 2013 R1 SaPu
- Esimerkki 2018 R1 OH
SM-viesti 2013, Multia
H21-hajontaradat ratamestarikirjan työryhmän kommenteilla
Saarijärven Pullistus ja Multian Jyske järjestivät vuoden 2013 SM-viestin Multian Pirttijärvenkallioilla.
Ratamestari haastaa kilpailijan suorituksen hallintaa käyttämällä hyväkseen eriluonteisia maastonosia, mikä luo rataan rytmitystä ja vaihtelua. Alussa (K-4) tasainen peitteinen muoto- ja rastipisteköyhä tyyppi, keskellä (4-15) melko tasainen, mutta pienipiirteinen kalliomaasto ja lopussa (15-19) nopeakulkuinen, mutta korkeuseroja sisältävä kangasmaasto. Varsinaisia reitinvalintavälejä ei juuri ole ja eteneminen tapahtuu pääosin rastiväliviivan tuntumassa. Käytetyn hajontamenetelmän päätyyppi on kerrottu Vännes. Päätyypin sisällä hajontoja varioidaan varsin monipuolisesti. K-pisteen ja yhteisten solmurastien jälkeen seuraa hajonta, josta rata hajoaa vielä lisää. Osuushajontoja ei ole, vaan kaikki osuudet ovat samanpituisia. Kilpailua ei televisioitu.
Ratavaihtoehtoja on kuitenkin vain 4×4=16, mikä on riittävä H21 SM-viestissä ottaen huomioon maaston ja hajontavariaatioiden vaativuuden. Ratamestarin on kuitenkin huolehdittava, ettei saman seuran tai oletetun kärkipään joukkueille tule samoja ratoja.
Kirjan työryhmä on kommentoinut muutamia ratoja tuodakseen esiin sellaisia kysymyksiä, joita ratamestari joutuu mietiskelemään työnsä aikana. Kommentit on tarkoitettu enemmänkin avuksi ja ideoiden lähteiksi tuleville ratamestareille kuin ryppyotsaiseksi kritiikiksi juuri kyseisiä ratoja kohtaan.
H21-hajontaradat ratamestarikirjan työryhmän kommenteilla
Käytössä oli kaksi H/D21-sarjojen väliaikarastia, joilla kummallakin TV-kamera.
Maanomistajien ja metsästäjien kanssa oli sovittu suoja-alueesta, jota ei merkitty kilpailukarttoihin, mutta jolle suunnistajia ei ohjattu. Maasto oli eteläisemmän Suomen maastotyyppejä työläämpi: raskaampaa suota ja välillä kivistä pohjaa, jossa toimii myös ns. fyysinen hajonta.
Hajontojen päätyyppi: D21 Vännes (3×3), H21 kerrottu Vännes (os. 1,4: 4x2x2=16 rataa, os. 2,3: 4×2 = 8 rataa).
Rovaniemen viestissä on paljon osuushajontaa, jonka osuus kokonaismatkasta on merkittävä. Kun tarjotaan raskaassa maastossa osuushajonnalle riittävän pitkiä välejä, reitinvalintaa ja jopa suunnassakulkutehtäviä, valittu ratkaisu on toimiva. Osuushajontojen käytöllä myös edellisten osuuksien urista on vähemmän hyötyä. Voittokamppailun kannalta ratojen viimeiset kilometrit ovat varmasti tasapuoliset.
Kirjan työryhmä on kommentoinut muutamia ratoja tuodakseen esiin sellaisia kysymyksiä, joita ratamestari joutuu mietiskelemään työnsä aikana. Kommentit on tarkoitettu enemmänkin avuksi ja ideoiden lähteiksi tuleville ratamestareille kuin ryppyotsaiseksi kritiikiksi juuri kyseisiä ratoja kohtaan.