Kategoria: Hiihtosuunnistus
2.H.3 Erikoispitkä matka
Erikoispitkä matka on hiihtosuunnistuksessa harvinainen, mutta edelleen mahdollinen kilpailumuoto. Erikoispitkä matka soveltuu kilpailukauden loppuun, aurinkoisille keväthangille jylhistä maisemista nautiskeluun. Reitinvalinnat painottuvat suunnistustehtävissä vielä pitkääkin matkaa selkeämmin, ja uraverkosto tukeutuu erityisen vahvasti olemassa oleviin latuihin, kelkkareitteihin ja lumisiin teihin. Mittakaava on kilpailukartoissa sama kuin pitkällä matkalla. Ohjeajat ovat enintään kaksinkertaiset pitkän matkan ohjeaikoihin nähden.
1.1.2 Reitinvalintataito
Kyky tehdä hyviä reitinvalintoja edellyttää itsetuntemusta sekä oman kartanlukuosaamisen että fyysisten ominaisuuksien suhteen, sillä paras reitinvalinta on usein yksilöllinen. Lisäksi tieto maastotyypistä ja kartoittajan käsialasta kertyy kokemuksen myötä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen tai Perämeren kaaren maastoissa suoraviivaiseen etenemiseen tottuneella voi olla vaikeuksia mukautua Savo-Karjalan vaaramaastoihin, joissa reitinvalintoja on tehtävä myös noususumman perusteella. Paras reitinvalinta on usein yksilöllinen.…
1.4.1 Suunnistajien hajauttaminen – miksi ja miten
Suunnistus on laji, jonka identiteetin keskiössä on yksittäisen henkilön suunnistusosaamisen mittaaminen ja itsenäisesti tehtävä suunnistussuoritus: peesaamalla ei tulisi menestyä. Viestikilpailuissakin joukkueen jäsenet ovat maastossa eri aikaan, yhteistyötä tehdään joukkueena lähinnä partiosuunnistuksessa. Tässä luvussa käydään läpi perinteisempiä ja modernimpia menetelmiä, joilla voidaan vähentää suunnistajan mahdollisuutta hyötyä toisista suunnistajista eli pakotetaan suunnistajaa itsenäiseen suoritukseen. Yhteistyö suunnistajien kesken…
2.H.4 Sprintti
Sprintti on hiihtosuunnistuksessa vauhdikas laji, jossa on kyettävä keskittymään todella intensiivisesti suunnistukseen alusta loppuun saakka ja hiihdettävä koko matka lähellä maksimaalista vauhtia. Sprinttiradalla mitataan maitohapon puskurointikykyä, nopeaa voimantuottoa, kykyä kiihdyttää toistuvasti ja palautua nopeasti hetkittäin erittäin raskaista maastonkohdista. Suunnistusteknisesti sprintille ominaisia ovat nopeasti vastaan tulevat risteykset, terävät käännökset, pysähdykset ja kiihdytykset. Hiihtoalustan tyyppi vaihtelee jatkuvasti…
1.1.3 Matkan mittaus ja suunnassakulku
Eteneminen kompassin kanssa ja erityisesti matkan mittaus ovat suunnistustekniikoita, joiden merkitys on vähentynyt suunnistuskarttojen laadun kehittyessä. Toisaalta ne ovat edelleen osa suunnistusosaamista, karkealla tai miksei tarkallakin kompassisuunnalla voidaan esimerkiksi ylittää tyhjiä, peitteisiä tai tarpeettoman yksityiskohtaisia alueita, ja matkan mittaamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi rastinotossa. Niin kutsuttujen bingorastien käyttämistä (köyhällä alueella oleva yksittäinen piste, jota ei…
1.4.2 Lähtövälin pituus
Suunnistuksessa lähtöväli sarjan sisällä on usein 2 minuuttia ja sprinttisuunnistuksessa 1 minuutti. Kun suunnistajien erot loppuajoissa eivät suurissa kilpailuissa ole kovin suuret, lähtövälin pidentäminen ehkäisee tehokkaasti parien ja ryhmien syntymistä. Lähtövälin pidentämisen huono puoli on, että seurattaessa televisiolähetyksessä vain kahta sarjaa voi käydä niin, että lähetyksessä ei tapahdu tarpeeksi. Myös tapahtuman kokonaiskesto saattaa kasvaa jonkin…
2.H.5 Takaa-ajo
Takaa-ajo on hiihtosuunnistuksen uusi kilpailumuoto, jonka tarkoitus on lisätä lajin seurattavuutta ja jännitystä TV-lähetyksissä. Laji hakee vielä lopullista muotoaan, mutta sitä on järjestetty eri variaatioin kansainvälisellä tasolla FISU:n opiskelijoiden MM-kilpailuissa ja Universiadeissa, IOF:n maailmancupissa ja MM-kilpailuissa, sekä Suomessa SM-kilpailuna ja suljettuna katsastuskilpailuna. Suomessa SM-takaa-ajo järjestetään SM-sprintin yhteydessä sarjoille H/D21, 20, 17 ja 15. Sellaisina talvina,…
1.1.4 Suorituksen hallinta
Suorituksen hallinnalla tarkoitetaan oman mielen ja taitojen tuntemusta ja hallintaa suorituksen aikana. Suorituksen hallintaa saattavat häiritä niin sisäiset (esim. kipu tai muistot) kuin ulkoiset (esim. peurat tai kanssakilpailijat) tekijät. Keskeinen osa suunnistustaitoa on etenemisnopeuden ja kartanlukuun käytettävän ajan välinen jatkuva tasapainottelu. Suunnistus on itsetuntemus- ja itseluottamuslaji, jossa tarvittaessa on jopa pysähdyttävä lukemaan karttaa. Suorituksen hallinnan…
1.4.3 Pitkät reitinvalintavälit ja radan luonne
Myös maastonkäyttö vaikuttaa jonoutumiseen. Lyhyillä rastiväleillä tehdään enemmän virheitä suhteessa matkaan ja etenemisnopeus hidastuu, jolloin “selät” tulevat herkemmin näkyviin. Jonoutumisen välttämiseksi radan alkuosaa ei yleensä kannata kuormittaa suurella määrällä lyhyitä, vaativia välejä. Näillä perässätulija hyötyy suhteellisesti eniten, eikä seurattava pysty karkaamaan kovin helposti. Jonoutumisen välttämiseksi radan alkuosaa ei yleensä kannata kuormittaa suurella määrällä lyhyitä, vaativia…