Periaatteessa mikä tahansa rastiväli voi olla myös reitinvalintaväli, koska jokaisella rastivälillä suunnistajan on ratkaista, mitä reittiä hän rastille haluaa edetä. Suunnistuksen kartanlukuvälitkin ovat usein täynnä mikroreitinvalintaa, jossa ratkaistaan, miltä puolelta jyrkännettä tai kukkulaa edeltään. Yleisimmin reitinvalintaväliksi kutsutaan kuitenkin sellaista rastiväliä, jossa on ainakin yksi suoraa toteutusta pitempi mutta toteutukseltaan nopeampi reitinvalintavaihtoehto. Jokainen reitinvalintatehtävä on toki…
Kategoria: Hiihtosuunnistus
1.4.7 Verkostohajonnat ja perhosten halkaiseminen
Verkosto Erikoispitkän matkan SM-kilpailuissa on viime vuosina käytetty usein erilaisia verkostomaisia hajontoja, jotka ovat periaatteessa laajennettuja sovellutuksia Ultuna-hajonnasta tai risteäviä silmukoita. Radat ovat keskipitkistä rastiväleistä muodostuvia verkkoja, joissa kaikki rastit ja rastivälit tulevat käydyksi, mutta järjestyksessä on paljon variaatiota. Hajontatyyppiä voidaan arvostella epäsymmetrisyydestä. Epäsymmetrisestä hajonnasta on kyse myös perhosen halkaisemisessa, joka on oikeastaan eräs Ultuna-hajonnan…
1.2.3.SHP Fyysiset tehtävät
Tarkkuussuunnistusta lukuun ottamatta muut suunnistuslajit ovat fyysisiä suorituksia, joissa tuloksen määrittää käytetty aika. Reitin fyysistä vaativuutta rajaavat loppujen lopuksi eri ohjeajat, mutta monien eri tekijöiden vuoksi vauhti ja raskaus vaihtelevat matkan varrella. Ratamestarityötä koskevassa keskustelussa ei ole kovin laajalti otettu kantaa siihen, missä määrin suunnistajalta voidaan vaatia esimerkiksi ketteryyttä, ylä- tai alamäkijuoksutekniikkaa tai kykyä vaihtaa…
1.4.8 Viestihajonnat eli hajonnalliset lenkit
Viestissä ja yhden hengen viestissä erilaisia hajontamenetelmiä käyttäen voidaan tuottaa suuri määrä erilaisia reittivaihtoehtoja ja hajottaa kilpailijoita siten hyvin laajasti. Toisaalta maastossa on samanaikaisesti paljon suunnistajia, mikä voi helpottaa ryhmäytymistä ja yhteisten rastien löytämistä. Viestihajontamenetelmiä voi käyttää myös väliaikalähtökilpailussa (“hajonnalliset silmukat”, vrt. 1.4.6), jos rata on sen muotoinen, että radalla on ainakin kaksi sellaista rastia,…
1.2.4 Suorituksen hallinnan tehtävät
Suunnistusrata on rastiväleistä koostuva kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa. Ratamestari ryhmittelee erilaisia tehtäviä samalle radalle ja haastaa näin suunnistajan ”toiminnan ohjausta”, suorituksen hallintaa. Monipuolisella radalla tarjotaan siis eriluonteisia ja -pituisia rastivälejä, erilaisia maastopohjia ja esimerkiksi etenemistä niin rinteen suuntaisesti kuin viistoonkin. Kokonaisuuden kannalta yksittäinen helppokin rastiväli voi vaikuttaa radan rytmitykseen siten, että sitä…
1.4.9 Vapaavalintaiset rastit, rataosuudet ja kiertojärjestykset
Micr-O, macr-O ja sakkokierrokset Suunnistajien hajauttamiseen on kehitetty myös Suomessa vähemmän tunnettuja työkaluja. Micr-O:ssa on suurimittakaavaisella kartalla tiiviitä rastiryppäitä (rastiklustereita), joista väärällä rastilla leimaaminen johtaa sakkokierroksen juoksemiseen. Oikeat rastit voivat olla kaikille samoja tai ne on voitu hajottaa eri kilpailijoille. Ylijääviä rasteja ei kuitenkaan koskaan palata leimaamaan eli kyse on epätäydellisestä hajonnasta, mitä voidaan pitää…
1.2.5 Radan vaativuuden tunnistaminen
Puhuttaessa radoista käytetään usein sanoja helppo tai vaativa määrittelemättä, mitä ne varsinaisesti tarkoittavat. Rataa voidaan helpottaa tai vaikeuttaa niin kartanluvun, reitinvalintataidon kuin suorituksen hallinnan näkökulmasta. Yksittäisen rastivälin taidollista vaikeutta voidaan pitkälti hahmottaa kysymällä, montako ratkaisua rastivälillä on tehtävä ja montako kohdetta on tunnistettava oikein, jotta rastiväli pystytään suorittamaan riittävän vähin virhein. Aloittelijan rataa yksinkertaiseen maastoon…
1.4.10 Dead running eli tyhjän juokseminen tai pidätys
Hajautusmenetelmäksi on ehdotettu myös mallia, jossa radalla olisi kaksi samanlaista paikkaa, joissa perusradan lisäksi suunnistajat juoksivat joitakin kymmeniä metrejä tietä edestakaisin. Näistä syntyisi kolme erilaista kombinaatiota: yksi kolmannes juoksee ensimmäisen tyhjän osuuden kahdesti, toinen jälkimmäisen tyhjän osuuden kahdesti ja kolmas kolmannes molemmat kerran. Tyhjät osuudet voidaan toteuttaa rastein ja leimauksin tai vaihtoehtoisesti suunnistaja voidaan pidättää…
1.2.6.H Hiihtosuunnistusratamestari suunnistustaidon testaajana
Hiihtosuunnistusradat suunnitellaan siten, että ne testaavat monipuolisesti urheilijoiden fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia. Ratamestarin tehtävä on laatia rata, joka sisältää erilaisia hiihto- ja suunnistusteknisiä sekä fyysisiä haasteita kilpailumuodolle tyypillisten piirteiden mukaan. Taidon eri osa-alueiden testaamisen keinovalikoimassa ovat eri tasoisten ja levyisten hiihtourien käyttäminen, urien mutkaisuuden ja risteysten muotojen variointi, uraston tiheyden säätely, rastivälien pituuden vaihteleminen ja…
1.4.11 Hajautusmenetelmien tasapuolisuudesta
Lähtökohtaisesti on niin, ettei täysin tasapuolista hajautusmenetelmää ole. Toisaalta hajonnan puutekin tuottaa epäoikeudenmukaisia tuloksia, jos peesaamalla voi voittaa itseään taitavamman, yksin etenevän suunnistajan. Hajontamenetelmän arviointi on suhteutettava tähän. Kaikkia epäsymmetrisiä hajontamenetelmiä (micr-O, macr-O, Ultuna-perhonen, erilaiset sakkokierrokset ja epätasapainoiset silmukat, verkostot, valinnaiset rataosuudet) voidaan pitää epätasapuolisina. Osassa näistä hajontatyypeistä kullekin suunnistajalle kuuluu jopa eri rastit, jolloin…