Suomessa suurella osalla seuroista on omaa Emit-kalustoa. Emit- ja emiTag-kalustoa voi lisäksi vuokrata Suunnistajan kaupalta ja joillakin suunnistusalueillakin on omia kalustosarjoja, jotka kiertävät seudun kilpailuissa. SPORTident-kalustoa on Suomessa vain muutamilla seuroilla. Kansallisissa ja arvokilpailuissa käytettävän kaluston tulee olla hyväkuntoista, asianmukaisesti huollatettua ja luotettavaa. Ratamestarin kannattaa harkita oman ja vieraan leimauskaluston käyttöä monestakin näkökulmasta: vuokratusta kalustosta…
Kategoria: Hiihtosuunnistus
1 Ratamestari suunnistustaidon testaajana ja kehittäjänä
1.1 Suunnistustaidon osat
Suunnistustaito on klassisesti jaettu perustaitoihin, toiminnan ohjaukseen, eli kognitiivisiin taitoihin, ja suorituksen hallintaan. ks. esimerkiksi taitoa.suunnistusliitto.fi Perustaitoihin on luettu mm. rastityöskentely, matkan mittaus ja suunnassa kulku ja kyky muuntaa maastoa kartaksi ja päinvastoin, kognitiivisiin taitoihin taas reitinvalintataito, rastinottotaito ja maaston ja kartan keskinäisen muuntamisen dynaaminen, edetessä toteutuva ulottuvuus eli ennakointi ja havainnointi. Suorituksen hallinnan piiriin…
1.1.4 Suorituksen hallinta
Suorituksen hallinnalla tarkoitetaan oman mielen ja taitojen tuntemusta ja hallintaa suorituksen aikana. Suorituksen hallintaa saattavat häiritä niin sisäiset (esim. kipu tai muistot) kuin ulkoiset (esim. peurat tai kanssakilpailijat) tekijät. Keskeinen osa suunnistustaitoa on etenemisnopeuden ja kartanlukuun käytettävän ajan välinen jatkuva tasapainottelu. Suunnistus on itsetuntemus- ja itseluottamuslaji, jossa tarvittaessa on jopa pysähdyttävä lukemaan karttaa. Suorituksen hallinnan…
1.4.3 Pitkät reitinvalintavälit ja radan luonne
Myös maastonkäyttö vaikuttaa jonoutumiseen. Lyhyillä rastiväleillä tehdään enemmän virheitä suhteessa matkaan ja etenemisnopeus hidastuu, jolloin “selät” tulevat herkemmin näkyviin. Jonoutumisen välttämiseksi radan alkuosaa ei yleensä kannata kuormittaa suurella määrällä lyhyitä, vaativia välejä. Näillä perässätulija hyötyy suhteellisesti eniten, eikä seurattava pysty karkaamaan kovin helposti. Jonoutumisen välttämiseksi radan alkuosaa ei yleensä kannata kuormittaa suurella määrällä lyhyitä, vaativia…
1.1.5.H Suunnistustaidon erityispiirteet hiihtosuunnistuksessa
Hiihtosuunnistus on psyykkisesti ja fyysisesti haastava laji, joka vaatii ja kehittää matemaattista ja avaruudellista hahmotuskykyä, lyhytmuistin hyödyntämistä ja muita henkisiä keskittymistaitoja yhdistettynä maastohiihdon fyysisiin ominaisuuksiin. Maastohiihtoon verrattuna hiihtosuunnistajan on lisäksi kyettävä nopeaan hiihtoon teknisesti haastavammilla mutkaisilla, kapeilla, epätasaisilla ja pehmeillä hiihtourilla. Hiihtosuunnistajan on oltava kestävä ja voimakas kyetäkseen hiihtämään radan läpi täydellä vauhdilla samaan aikaan,…
1.4.4 Perhoset
Perhoset Perhoshajonnassa on tavallisesti kaksi siipeä ja puolet kilpailijoista kiertää vasemman siiven ensin, toinen puoli oikean. Perhoshajonta on tehokkaimmillaan radan puolenvälin jälkeen. Perhoset ja muut paikkaan sidotut hajontamenetelmät on sijoitettava suunnistusteknisesti haastavaan maastonosaan, jotta joukkoa hajottavia virheitä syntyisi. Perhoshajonnan haittapuolia on, että sen hajauttava vaikutus on huipputasolla vähäinen. Riittävän isoja 20‒30 sekunnin virheitä syntyy vain…
1.2 Taitojen testaaminen
Suunnistusrata on ratamestarin luoma, mielellään monipuolinen tehtäväpaketti, joka koostuu erilaisista suunnistustehtävistä. Seuraavissa alaluvuissa kerrotaan, mitä erilaisia tehtävätyyppejä ratamestari voi tarjota suunnistajille edellä kuvattuja taitoja testatakseen.
1.4.5 Salmiakki ja Ultuna
Salmiakki Salmiakkihajontaa tai englantilaista perhosta voisi kutsua myös “ooppelihajonnaksi”, sillä karttakuvassa näkyy automerkin logon tapaan ympyrä ja sen halkaiseva nuoli. Osa kilpailijoista aloittaa etenemällä ympyrän halki, kiertää sitten koko ympyrän kehän ja poistuu. Osa kilpailijoista taas kiertää kehän ensin ja halkaisijan sitten. Englannin kielessä hajonta tunnetaan nimellä phi-loop kreikkalaisen φ-kirjaimen mukaan. Salmiakkihajonnassa osa kilpailijoista aloittaa…
1.2.1.SHP Kartanlukutehtävät
Suurin osa ”tavallisista” rastiväleistä on kartanlukuvälejä, rastivälejä, joilla edetään karttaa lukien. Kartanlukuvälillä eteneminen tapahtuu yleensä rastiväliviivan tuntumassa kartan yksityiskohtia seuraten. Jonkin rastivälin luokitteleminen kartanlukuväliksi on oikeastaan hivenen erikoista, sillä oikeastaan kaikki suunnistusradan rastivälit (pakollisia viitoituksia lukuun ottamatta) ovat kartanlukuvälejä. Kartanlukutehtävän suunnittelu onkin siis sinänsä äärettömän helppoa, koska siirtyminen pisteestä A pisteeseen B yleensä edellyttää kartanlukutaitoa.…