Sininen ja musta taitotaso: H/D 18 ja H/D 20

  • Radat suunnitellaan kaikkein taitavimpien mukaan, vaikka osallistumisoikeus on myös muilla.
  • Sininen on fyysisesti hieman mustaa helpompi rata, mutta taitovaatimukset ovat näissä toisiaan vastaavat.
  • Käyräsuunnistus on isossa osassa, ja ratasuunnittelussa on hyödynnetty pienipiirteisiä ja vaativia maaston osia.
  • Kaikki maastotyypit sopivat siniselle ja mustalle taitotasolle.

Sinisen (ja mustan) taitotason suunnistaja
  • hallitsee pelkistämisen taidon, sujuvan kompassin käytön ja omaan suunnistustekniikkaansa sopivan matkan arvioinnin.
  • ymmärtää mikroreitinvalintojen merkityksen.
  • osaa ohjata omaa katsetta ja odottaa tiettyjä asioita näkökentän ulkopuolelta.
  • osaa tarkentaa ajattelua kunkin tilanteen vaatimusten mukaisesti.
  • tietää, miten keskittymistä voi suorituksen aikana säädellä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Suunnistustehtävät vaihtelevat sekä erilaisten tapahtumien että yksittäisen radan sisällä suuresti. Radoilla on tarjolla niin pienipiirteisyyttä, reitinvalintoja, tarkkaa rastinottoa, tyhjiä alueita kuin juoksu- ja siirtymävälejäkin.

Kokonaissuorituksessa keskittyminen on erittäin tärkeässä roolissa.

Muuta huomioitavaa:

Sinisen ja mustan taitotason radat ovat suunnistustaidollisesti niin haastavia kuin mahdollista. Näissä vaihdellaan rytmitystä, mietitään tarkasti erilaisia reitinvalintavaihtoehtoja jo suunnitteluvaiheessa ja testataan myös suunnistajan henkisen keskittymisen kantokykyä. Vaativan radan tekeminen ei kuitenkaan tarkoita turvallisuusasioista piittaamattomuutta tai urheilijoiden rankaisemista tai kiusaamista sijoittamalla rasteja harkitsemattomiin kohteisiin.


Esimerkki taitotasosta: